Maaseudulla on monta tulevaisuutta
Maaseutua ei ole tuomittu yhteen tulevaisuuteen. Merkittäviä muutosajureita on kymmenittäin ja ne luovat paljon vaihtoehtoja.
Maaseudun alueidenkäytön tulevaisuuskuvia on selvitetty Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa.
– Tulevaisuus syntyy valinnoista. Maaseudun tulevaisuuden kannalta merkittäviä valintoihin vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa ympäristö ja kestävyys, turvallisuus, sääntely sekä keskittyminen ja hajautuminen, kertoo tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoittamassa hankkeessa laadittiin neljä vaihtoehtoista tulevaisuutta maaseudun alueidenkäytölle ja pohdittiin niiden syntytapoja ja vaikutuksia.
Biotalouden onnela vai museomaaseutu?
Erilaiset tulevaisuudet syntyvät, kun markkinat antavat lisääntyvää tai vähenevää arvoa luonnonvaroille, maaseudun elinvoiman selkärangalle. Yhteiskunta voi joko edistää luonnonvarojen käyttöä tai päätyä resurssien suojeluun. Luonnonvarojen käyttö voi olla taloudellisesti, ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää tai kestämätöntä
– Näistä vaihtoehdoista syntyy neljä erilaista tulevaisuutta, jotka ovat melko puhtaaksiviljeltyjä. Se on toki tarkoituskin, koska yhteiskuntapolitiikan ja maaseudun omien toimijoiden valintojen pohjaksi tarvitaan selvästi toisistaan erottuvia vaihtoehtoja. Tulevaisuuskuvat eivät ole ennusteita, vaan nimenomaan vaihtoehtoja, Kuhmonen korostaa.
Tulevaisuuden maaseutu voi olla biotalouden onnela, siirtomaatalous, museomaaseutu tai saarekemaaseutu. Kuhmonen luonnehtii vaihtoehtoja seuraavasti:
Biotalouden onnela: Kun liikenne käyttää biopolttoaineita ja asunnot ovat kestävästi energiaomavaraisia, hajautunut yhdyskuntarakenne ei ole enää ympäristörasite. Ihmiset voivat asua biotalouden onnelassa missä lystäävät.
Siirtomaatalous on suhdanneherkkää kilpailutaloutta ilman rajoja. Globalisaation ruokkima ”maaseutukaivos” vaeltaa siirtotyöläisleireineen Suomen maaseudulla kuin kulkutauti. Siinä markkinat vievät ja valtiot vikisevät.
Museomaaseutu on äärimmäisen resurssien suojelun tulos. Siinä ympäristö on asetettu kaiken muun edelle ja maaseutu vähemmistönä palvelee enemmistön ilmasto- ja suojeluintressejä.
Saarekemaaseutu on eräänlainen selviytymisyhteiskunnan lopputulos. Se on myös lähinnä viimeaikaisen kehityssuunnan tuottamaa lopputulosta.
– Kaikki ovat mahdollisia maaseudun alueidenkäytön tulevaisuuksia – muitakin tulevaisuuksia tietenkin on. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että vaihtoehtoisia tulevaisuuksia on monta, ja esimerkiksi yhteiskuntapoliittisissa valinnoissa ei kannata nojata yhteen oppirakennelmaan tai totuuteen, Kuhmonen painottaa.
Julkaisu: Kuhmonen, Tuomas & Kuhmonen, Irene 2013. Maaseudun alueidenkäytön tulevaisuuskuvat. Tutu-julkaisuja 1/2014. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto.
TK
Kuva: Tuija Aalto