Maan kätkemät kertovat luku- ja kirjoitustaidosta

– Kyseessä on erittäin intiimi esine, jossa korostuu kodin piirin yksityisempi elämä. Teksteillä on haettu suojelevaa magiaa tai ja niistä kuvastuu kodin piirin uskonnollisuus, Turun yliopiston arkeologian dosentti Janne Harjula sanoo.

 

Riimukirjoitus on Suomessa ainutlaatuinen. Tai lähes, kaikkiaan paikallisia keskiaikaisia riimukirjoitustekstejä on löydetty kolme: kaksi niistä Ave Maria –tekstein, toinen Aboa Vetuksen, toinen Åbo Akademin päärakennuksen tontilta. Vanhalta Suurtorilta on löytynyt kolmas kulho, jonka pohjan kaiverruksessa on todennäköisesti tavoiteltu skandinaavista astiaa tarkoittavaa sanaa (bulle).

 

– Suomesta on aiemmin löytynyt kaksi riimukirjoitusta, molemmat ovat viikinkiaikaisia. Toinen löydettiin Mikkelistä, toinen Dragsfjärdistä ja niissä molemmissa on skandinaavisia nimiä. Nämä nyt löydetyt esineet ovat ensimmäisiä, joista voi olettaa, että ne olisi kirjoitettu tällä alueella, Janne Harjula sanoo.

 

Nyt löydetyt herättävätkin enemmän kysymyksiä kuin vastaavat jo olleisiin. Miksi tekstejä on niin vähän, vaikka vastaavanlaisia astioita on Turusta löydetty satoja. Useimmissa niissä ainut merkki on omistajan puumerkki.

– On todennäköistä, että riimukirjoitustenkin määrä Suomessa tulee kasvamaan Turussa tehtävien arkeologisten tutkimusten myötä, Harjula sanoo.

Arkeologia paljastaa arjen

 

Kolmen vuoden ajan Harjula tutki maan sisältä paljastunutta tietoa arjen kirjoitus- ja lukutaidosta.

 

– Arkeologialla on ainutlaatuinen mahdollisuus tutkia nimenomaan arjen historiaa. Turun kaivauksissa paljastui, että kaupunkien kirjoitus- ja lukutaitoon liittyvää esineistöä löytyy kolmesta eri yhteydessä: kaupallisesta, kirkollisesta ja koulutuksellisesta kontekstista, Harjula sanoo.

Aineisto paljastaa Harjulan mukaan sen, miten tiiviisti kaupungin kehitys ja asioiden kirjallisen muistiinpanemisen taito kytkeytyvät toisiinsa ja jopa ruokkivat toinen toistensa kehitystä.

Tutkimus jatkuu  muun muassa Koroisten niemen piispanistuimen alueelta aikanaan kaivetusta aineistosta. Harjulan toiveena olisi päästä tutkimaan tarkemmin myös koulutuksellisen toiminnan jälkeensä jättämiä merkkejä. 2000-luvun puolivälissä tehdyissä kaivaustutkimuksissa Tuomiokirkon kupeessa löydettiin suuri määrä keskiaikaisia kirjoituspuikkoja ja vahatauluja, jotka voidaan liittää lähistöllä toimineeseen katedraalikouluun. Koulun keskiaikaiset sijaintipaikat ja tontit ovat silti vielä arkeologisesti tutkimatta.

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Eläinhahmoiset kirjansoljet Turun Koroisista. Suomen kansallismuseon kokoelma. Kuva Aboa Vetus & Ars Nova, Jari Nieminen.
Kauppias pitää kirjaa omaisuudestaan. Näyttelyn kuvitusta. Piirros Riikka Soininen, Aboa Vetus & Ars Nova