Maahanmuuttajaopettaja lisäkoulutuksella oman alan töihin
Mariia Dunaeva ja Monika Törn ovat opiskelleet opettajiksi kotimaissaan, mutta työskentelevät Suomessa. Dunaeva tarvitsi pätevöityäkseen lisäoppia, aineenopettaja Törn haluaa myös luokanopettajaksi. Molemmat tähtäävät unelmaansa opettajankoulutuslaitoksen Turun yksikön tarjoamalla lisäkoulutuksella.
Koulutuksesta Mariia Dunaevalla (edessä) on vain hyvää sanottavaa Arja Virralle (takana vas.), Maria Korpelalle ja Jenni Alisaarelle. – Se ei ollut passiivista, ”opettaja luennoi” -tyyppistä, vaan erittäin osallistavaa, hän kiittää.
– Tiedämme, että Suomessa on tarvetta pätevöittämiskoulutukselle. Meidän alueellamme asuu paljon maahanmuuttajia, ja tiedekunnassamme on kysymykseen pureutuvaa tutkimusta. Vuonna 2010 haimme ministeriöltä erityisrahoitusta pätevöittämiskoulutuksen järjestämiseen ja saimme rahaa. Keväällä 2011 alkoi ensimmäinen koulutus, professori Arja Virta kertoo. Sen jälkeen koulutusta onkin järjestetty vuosittain.
Tulijoille on tarjolla valmentavaa opetusta Brahea-keskuksessa. Opettajankoulutuslaitoksen Turun yksikkö antaa pedagogisia opintoja maahanmuuttajataustaisille opettajille, jotka ovat hakeneet tutkinnon rinnastamispäätöstä Opetushallitukselta tai ovat muuten halukkaita pätevöitymään opettajiksi Suomeen sekä luokanopettajan monialaisia opintoja. Lisäksi kaikille opettajille on tarjolla täydennyskoulutusta kieli- ja kulttuuritietoisesta opetuksesta. Näiden koulutusten toteuttamisessa laitos tekee kiinteää yhteistyötä Turun normaalikoulun kanssa.
Yliopisto-opettaja Maria Korpela muistuttaa, että hallitusohjelmassa on luvattu paitsi parantaa maahanmuuttajien työllisyyttä, myös kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajataustaisten opettajien kelpoisuusvaatimuksiin ja pätevöitymiseen.
Maahanmuuttajaopettajat toimivat myös välittäjinä koulun ja maahanmuuttajaperheiden välillä, ikään kuin kulttuuritulkkeina. Vuonna 2016 voimaan tulevat uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet korostavat kieli- ja kulttuuritietoisuutta.
– Maahanmuuttajataustaiset opettajat tuovat oman arvokkaan lisänsä suomalaiseen koulumaailmaan. Nämä opettajat ovat usein aikamoisia osaajia jo koulutukseen tullessaan muun muassa monipuolisen kokemuksensa ansiosta. Monet ovat esimerkiksi hyvin kielitaitoisia ja –tietoisia, ja näiden maahanmuuttajataustaisten opettajien ollessa osana kouluyhteisöä kieli- ja kulttuuritietoista opetusympäristöä olisi helpompi rakentaa, Korpela sanoo.
Lisäopin kuormittavuus muuttui kiitollisuudeksi
Mariia Dunaeva valmistui 2013 opettajaksi Petroskoin yliopistosta pääaineenaan suomen kieli. Heti valmistumisen jälkeen hän sai paikan Turun yliopiston suomen- ja sukukielten maisteriohjelmasta, ja edessä oli muutto Suomeen.
– Nyt olen kiitollinen täydennyskoulutuksesta. Suomalainen ja venäläinen koulu ovat niin erilaisia. Esimerkiksi oppilaita lähestytään eri tavalla. Venäjällä opettaja on auktoriteetti, Suomessa opettaja on enemmän oppilasta ohjaava vertainen, Dunaeva sanoo.
Aineenopettajasta luokanopettajaksi
Alisaari ja Korpela tunnustavatkin, että jopa opettajia hieman hirvittää kaksivuotisen Luokanopettajan monialaiset opinnot -kokonaisuuden työpaine, varsinkin kun suuri osa opiskelijoista tekee tutkintoa töiden ohella. Monet koulutukseen osallistuvista toimii jo epäpätevinä opettajina, pysyvää työsuhdetta ei saa ennen pätevyyttä.
– Kun aiheet ovat kiinnostavia, luennot kivoja ja mukava porukka, niin kyllä sitä jaksaa, Törn sanoo.
Koulutus avasi työuran
Erja Hyytiäinen