Luonnonvalinta on suosinut maanviljelijöitä
Maataloutta harjoittaneiden ihmisten lukumääränsä kasvoi 1700–1900-luvulla nopeammin kuin perinteisiä elinkeinoja harjoittaneiden. Turun yliopiston biologian laitoksen erikoistutkija Samuli Helteen johtama tutkimusryhmä vertaili Lapissa eläneiden saamelais- ja suomalaisperheiden lisääntymispiirteitä ja kuolleisuutta.
Suomalaisperheiden harjoittamalla karjanhoidolla ja pienviljelyllä on ollut yhteys perheiden suurempaan lapsilukuun, lyhyempiin synnytysväleihin ja matalampaan naisten kuolleisuuteen. Lukuja on verrattu kalastusta, metsästystä ja poronhoitoa harjoittaneisiin saamelaisiin.
Turun yliopiston tutkimusryhmä tarkasteli 1700–1900-luvuilla Lapissa eläneiden 2938 saamelais- ja suomalaisperheen elinkeinojen vaikutusta perheiden lisääntymiseen ja kuolleisuuteen. Karjanhoitoa harjoittaneiden suomalaisperheiden populaation kasvu oli vuosittain 6,2 prosenttia suurempi kuin perinteisiä elinkeinoja harjoittaneiden saamelaisperheiden kasvu.
– Tutkimustulokset vahvistavat sitä käsitystä, että luonnonvalinta on suosinut maataloutta harjoittavia ihmisiä, minkä seurauksena heidän lukumääränsä on kasvanut nopeammin kuin perinteisiä elinkeinoja harjoittavien lukumäärä, Helle sanoo.
Elinkeinon vaikutuksia verrattin ensi kertaa yksilötasolla
Tutkimuksessa pystyttiin ensi kertaa vertailemaan yksilötasolla ikäkohtaisen lisääntymisen ja kuolleisuuden suhteellista vaikutusta populaation kasvuun eri elinkeinojen välillä.
– Vertailimme samalla alueella eläneiden perheiden elinkeinon vaikutusta useaan eri elinkiertopiirteeseen, kuten lisääntymisen ajoitukseen, synnytysväleihin, lapsilukuun ja kuolleisuuteen, sekä lopuksi populaatioiden kasvunopeuteen, Helle kertoo.
Yksi tärkeimmistä tapahtumista ihmislajin evoluutiohistoriassa on ollut asteittainen siirtyminen metsästäjä-keräilijätaloudesta maanviljelyyn. Tämä tapahtui useilla eri alueilla noin 11000–12000 vuotta sitten ja mahdollisti populaatiokoon kasvun, sekä myöhemmin modernien yhteiskuntien synnyn.
– Tiedeyhteisöllä ei ole tällä hetkellä selkeää kokonaiskuvaa siitä, miten tämä murros elinkeinoissa vaikutti väestöön yksilötasolla, koska luonnollisesti suorien todisteiden saaminen tuolta aikakaudelta on erittäin haastavaa, Helle sanoo.
Tutkimustulos julkaistiin kansainvalisessä Proceedings of The Royal Society: Biological Sciences -tiedelehdessä 17.9.2014.
Teksti: Jenni Valta
Kuva: PublicDomainImages