Lukunopeutta pystyy kasvattamaan, mutta ei vippaskonstein

Joka lukuvuoden alussa mediassa näkyy mainoksia toinen toistaan tehokkaammista pikalukutekniikkakursseista. Lukunopeuden luvataan yli kaksinkertaistuvan, kun lukija oppii vaikkapa hahmottamaan yhdellä silmäyksellä koko tekstirivin.

Hölynpölyä, sanoo kognitiivisen psykologian dosentti Johanna Kaakinen. Pelkästään silmän fysiologia osoittaa useimmat pikalukutekniikat mahdottomiksi.

‒ Silmä pystyy tarkentamaan hyvin kapealle alueelle kerrallaan. Usein yhden kirjaimen muutos tekee sanasta täysin toisen, joten normaalin lukijan täytyy kiinnittää huomiota ihan jokaiseen sanaan, Kaakinen kertoo.

Silmänliikekameratutkimukset ovat osoittaneet, että nopeimpienkin lukijoiden silmät pysähtyvät joka sanalle. Suomen kielen pitkille yhdyssanoille lukijoiden silmät tekevät usein kaksikin pysähdystä eli fiksaatiota.

Kaakinen on tehnyt pitkään yliopisto-opiskelijoille silmänliiketestejä. Vain kerran hän on törmännyt lukijaan, jonka silmä teki vain kolmisen fiksaatiota riville. Tämänkään lukijan taustalla ei ollut pikalukutekniikkoja, vaan vain harrastuneisuutta ja paljon työtä: hän kertoi olevansa intohimoinen lukija.

Näin luet nopeammin

Pikalukutekniikoista ei ole oikotieksi onneen. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että lukunopeutta on mahdollista kehittää.

‒ Harrastuneisuus on aivan keskeinen keino, jolla lukunopeutta voi kasvattaa. Lukeminen on kuin juokseminen: nopeus kasvaa vain treenaamalla, Kaakinen kertoo.

Toinen lukunopeuteen vaikuttava tekijä on se, kuinka hyvin lukija tuntee luettavan aihepiirin. Kokenut lukija pystyy lukemaan nopeammin esimerkiksi oman tieteenalansa tekstejä kuin vieraamman alan tutkimuksia.

Näiden lisäksi toiset ovat harjaantuneempia poimimaan tekstistä olennaisen, mikä saattaa nopeuttaa opiskelua esimerkiksi tenttiä varten.

Kaakinen on tehnyt myös tutkimusta siitä, miten hyvin ja millaisin strategioin nopeasti lukevat opiskelijat muistavat lukemaansa.

‒ Tutkimuksissa nousi esiin esimerkiksi sellainen toimiva menetelmä, jossa ensimmäisen lukukerran jälkeen palataan lukemaan uudelleen joitain tekstin keskeisimpiä kohtia, esimerkiksi otsikoita, Kaakinen kertoo.

Psykologian tohtori Johanna Kaakinen työskentelee yliopistonlehtorina psykologian oppiaineessa, Turun yliopistossa.

Hannu Aaltonen​