Lukijalle muodostuu tunnelinäkö tekstin tärkeissä kohdissa
Lukiessaan ihminen saattaa kokea hetkellisesti niin sanotun tunnelinäköilmiön. Arvostetussa Psychological Science -lehdessä julkaistu turkulaistutkijoiden tutkimustulos on merkittävä, sillä se osoittaa lukemisen aikaisen tarkkaavaisuuden kentän olevan joustava.
Ihmisen tarkan näön alue on varsin rajallinen. Yhdellä silmäyksellä pystytään normaalilta lukuetäisyydeltä tarkasti näkemään vain noin 6–8 merkkiä kerrallaan. Tarkan näön alueelle mahtuu kerrallaan siis noin yksi sana.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että lukija tunnistaa katseen kohdistuspisteen ulkopuolella olevista sanoista vain muodon, esimerkiksi sen, onko sanassa käytetty isoja vai pieniä kirjaimia tai ulottuvatko kirjaimet rivin ylä- tai alapuolelle.
Turun yliopiston psykologian oppiaineen tutkijoiden Johanna K. Kaakisen ja Jukka Hyönän saamien tutkimustulosten mukaan ihminen saattaa kokea lukemisen aikana tunnelinäköilmiön, jossa huomio kiinnittyy entistä rajatummalle alueelle.
Tarkkaavaisuus riippuu lukijan mielessä olevasta tehtävästä
Kaakinen ja Hyönä käyttivät tutkimuksessaan niin sanottua näkymättömän kynnyksen menetelmää, jossa lukijoiden silmänliikkeitä seurataan lukemisen aikana. Menetelmässä tekstinäytöllä tehdään muutos, kun lukijan katse siirtyy sanasta kohti seuraavaa sanaa ja ylittää sanojen välissä olevan näkymättömän kynnyksen. Alkujaan kohdesana on muutettu satunnaiseksi kirjainjonoksi (esim. tswerk), mutta se vaihdetaan oikeaksi sanaksi, kun lukija ylittää näkymättömän kynnyksen.
Tarkalla silmänliikemenetelmällä on aikaisemmissa tutkimuksissa kuitenkin havaittu, että sanan lukeminen hidastuu, jos näytöllä tehdään sanan muotoon vaikuttava muutos. Kaakisen ja Hyönän tutkimuksessa huomattiin, että lukija ei havaitse tekstimuutosta lainkaan, jos muutos tehdään sellaisessa kohtaa tekstiä, joka on lukemistehtävän kannalta tärkeä. Tekstimuutos on sen sijaan havaittavissa sellaisissa kohdissa, jotka eivät ole tehtävän kannalta tärkeitä.
– Tuloksemme osoittavat, että tehtävän tärkeys aiheuttaa hetkellisen tarkkavaisuuden kentän kaventumisen, niin sanotun tunnelinäön. Lukija havaitsee vain sen sanan, johon hänen katseensa kohdistuu, eikä huomaa, että välittömästi katseen oikealla puolella on outo ja merkityksetön kirjainyhdistelmä, Kaakinen kertoo.
Tulos on uusi ja osoittaa, että lukijan mielessä oleva tehtävä vaikuttaa lukemisen aikaisiin havainto- ja tarkkaavaisuusprosesseihin vahvemmin kuin aikaisemmin on ajateltu.
Tutkimus on julkaistu Psychological Science -lehden verkkoversiossa tammikuussa 2014.
HA
Kuva: paulbence