Lokavaalit

​Yhdysvaltain vuoden 2012 vaalien hintalappu oli lähes 6 miljardia dollaria, joista presidentinvaalien osuus 2,5 miljardia dollaria. Uudelleenvalitun presidentti Barack Obaman vaalikoneisto kulutti mainoksiin 492 ja haastaja Mitt Romney 404 miljoonaa dollaria.

Vastapuolta mollaavien, niin sanottujen negatiivisten mainosten osuus oli Obamalla 85 ja Romneylla 91 prosenttia.

– Nämä vaalit tullaan muistamaan kitkerinä ja negatiivisina. Kaikki olettivat, että Romney tulee haastajana olemaan aggressiivinen, mutta yllättäen Obama vastasi samalla mitalla, yleisen historian oppiaineen tutkija Kimmo Ahonen sanoo.

Negatiivisten mainosten tehoa on pohdittu laajasti ja yleisesti ottaen tutkimukset ovat päätyneet yhteen ja samaan tulokseen: negatiivisuus kannattaa.

– Presidentinvaaleissa voitolle ei ole korviketta, joskaan Obaman negatiivinen kampanja tuskin selittää hänen ennakoitua selvempää voittoaan.

Pitkä historia

Lähes kaikista Yhdysvaltain viime aikojen vaaleista on puhuttu poikkeuksellisen likaisina, mutta Ahosen mukaan loanheitossa ei ole mitään uutta. Ainoastaan metodit ja mittakaava ovat vuosien varrella muuttuneet.

– Jo ensimmäisessä kansanäänestykseen nojanneessa presidentinvaalissa vuonna 1796 käytiin kärjekästä keskustelua sanomalehtien sivuilla, Ahonen sanoo.

Televisiomainonta nielaisi vuoden 2012 vaaleissa kummankin ehdokkaan mainosbudjetista noin puolet. Vaa’ankieliosavaltiot, kuten Ohio ja Florida, saivat leijonanosan huomiosta.

– Poikkeuksellista oli, että jo republikaanien esivaaleissa käytettiin valtavia rahamääriä oman puolueen ehdokkaiden mollaamiseen. Huippuna Newt Gingrich haukkui Romneyta epäaidoksi konservatiiviksi sillä perusteella, että hän puhuu ranskaa.

Riistäjäkapitalisti haastoi sosialistin

Loanheittokampanjoita on vuosikymmenten aikana tavalla tai toisella rajoittanut kulttuuri, maan tapa.

– Etnisyys ja uskonto ovat aiheita, joita käsitellään nyt varovasti, Ahonen sanoo.

Jos yhdysvaltalainen äänestäjä olisi tehnyt presidentinvaaleissa valintansa pelkästään negatiivisten mainosten perusteella, millaisten kandidaattien väliltä hänen olisi pitänyt valita?

– Obama oli liittovaltion menoja holtittomasti kasvattava eurooppalaistyyppinen sosialisti, jonka ulkopolitiikka oli heikkoa ja anteeksipyytelevää.

– Sydämetön Romney oli puolestaan elitistinen, rikkaiden asiaa ajava miljonääri, joka ei ymmärtänyt tavallisten amerikkalaisten ongelmia.

Vaalit ovat ohi ja Obama voitti valitsijamiesäänin 332–206. Liittovaltiotasolla äänet menivät kuitenkin lähes tasan, Obaman saadessa 50,6 ja Romneyn 47,8 prosenttia kaikista annetuista äänistä.

– Neljä vuotta sitten Obaman voitto oli toivoa täynnä, mutta tämä taistelu jätti happaman maun.  Molemmat puolueet tietävät, että velkaongelma ei poistu sloganeilla.

Tutkija Kimmo Ahonen

Teksti: Jouko Luhtala
Kuvat: Redwin Law, Kimmo Ahonen