Liikunta ja urheilu edistävät maahanmuuttajien kotoutumista
Liikunta tekee hyvää psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle, mutta auttaa myös kielen ja yhteiskunnan sääntöjen oppimisessa sekä ystävyyssuhteiden solmimisessa.
Tuomas Zacheuksen, Pasi Kosken, Risto Rinteen ja Juhani Tähtisen laatimassa Maahanmuuttajat ja liikunta. Liikuntasuhteen merkitys kotoutumiseen Suomessa -tutkimuksessa paneudutaan Turun, Salon ja Helsingin seudulla asuvien maahanmuuttajien liikuntasuhteeseen ja liikunnan merkitykseen kotoutumisessa.
Tutkimuksessa liikunnasta ja urheilusta havaittiin olevan monipuolista hyötyä maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa.
Erityisen hyödyllisenä liikuntaa pitivät ikääntyneet sekä vanhemmalla iällä Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat.
- Maahanmuuttajien keskuudessa nuoret liikkuvat muita ikäryhmiä yleisemmin, ja miehet liikkuvat useammin kuin naiset. Lisäksi asenteissa liikuntaa kohtaan on selviä eroja riippuen siitä, mistä maasta muuttaja on kotoisin, erikoistutkija Tuomas Zacheus toteaa.
Maahanmuuttajien suosituimmat liikuntalajit ovat kävely, uinti, pyöräily, jalkapallo, kuntosaliharjoittelu ja lenkkeily. Jalkapallo on varsinkin nuorten ja pakolaistaustaisten miesten suosiossa. Naiset harrastavat etenkin kävelyä.
Osallistumiskynnystä tulisi madaltaa
Rahanpuute, ajanpuute ja perheen tarpeet ovat yleisimpiä maahanmuuttajien liikuntaa haittaavia tekijöitä. Liikunnan seuratoimintaan osallistuminen on yleisintä nuorille maahanmuuttajamiehille.
- Maahanmuuttajia liikkumaan aktivoidessa on syytä kiinnittää huomiota esimerkiksi miesten ja naisten erillisiin liikuntaryhmiin ja kohderyhmäajatteluun, sillä vaikkapa nuorille miehille ja ikääntyneille naisille ovat liikunnassa tärkeitä eri asiat, painottaa Zacheus.
Tarpeellista olisi myös lisätä matalan kynnyksen toimintaa, maahanmuuttaja-asioihin keskittyvää liikunnanohjausta sekä suunnitella liikuntapalveluita yhdessä maahanmuuttajien kanssa. Huomiota tulisi kiinnittää lisäksi liikunnan hyödyistä kertomiseen oikealla tavalla.
Teksti: LR
Kuva: beefy_n1