Lihankulutuksen motiivit juontuvat kulttuurihistoriasta ja muuttuvat hitaasti
Pasi Pohjolainen tarkastelee väitöstutkimuksessaan lihankulutuksen vähentämiseen ja kasvispainotteiseen ruokavalioon liittyviä mielikuvia ja kulutustottumuksia.
Kuluttajat mieltävät ympäristön kannalta hyödyllisiksi luomutuotteiden ja lähiruoan suosimisen sekä turhien pakkausten välttämisen.
– Luomutuotannon ympäristöystävällisyys on kiistanalainen. Ympäristöystävällisyys vaihtelee tuotantopaikan ja tuotteen mukaan, ja luomutuotannolla voi jopa olla enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä ympäristövaikutuksia tavanomaiseen tuotantoon verrattuna, taloussosiologiaan väitöstutkimustaan tekevä Pasi Pohjolainen kertoo.
Myös lähiruokatrendi on tutkijan mukaan osin ongelmallinen. Ruoan alkuperäpaikkaa merkityksellisempää on usein se, mitä ja miten syödään.
– Lähiruoassa olisi tärkeää huomioida kunkin kauden raaka-aineet. Kotimaisten kasvihuonevihannesten käyttäminen tammikuun pakkasissa ei ole ympäristönäkökulmasta välttämättä mielekästä.
Lihankulutuksen vähentäminen on mahdollisesti merkittävin yksittäinen muutos ruokavalintojen ympäristökuorman vähentämiseksi. Kuluttajat tuntevat Pohjolaisen mukaan lihantuotannon ympäristövaikutukset melko heikosti.
– Suomessa ja yleensä länsimaissa lihankulutus on merkittävästi suurempaa kuin esimerkiksi kehittyvissä maissa. Ympäristönäkökulmasta länsimaine lihankulutusta tulisi pudottaa alle puoleen nykyisestä, jotta pääsisimme kestävään kulutustasoon.
Liha nautinnollisena statusruokana
Pohjolaisen kyselytutkimuksen vastauksista on alustavasti hahmotettavissa samankaltaisia teemoja kuin aiemmissakin tutkimuksissa, joissa on selvitetty esteitä kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtymiseen.
– Liha koetaan usein nautinnollisena, maukkaana ruokana ja sitä pidetään virheellisesti terveydelle välttämättömänä. Yksi keskeistä tekijöistä on myös rutiininomainen käytäntö, tottumus liharuokaan. Kasvispainotteinen ruokavalio taas nähdään hankalana, koska ei koeta, että tunnetaan tai osataan tehdä hyviä, ravitsevia kasvisruokia.
Lisäksi sosiaalinen ympäristö vaikuttaa lihan vähentämiseen kasvispainotteisen ruokavalion omaksumiseen: mitä muut ajattelevat ja miten suosia kasvisruokia ystäväpiirissä aiheuttamatta ongelmia.
– Ruokaan liittyy paljon merkityksiä, joista useilla on pitkät kulttuurihistorialliset juuret. Ennen modernia ruoantuotantoa liha oli niukkuushyödyke. Liha on ollut vaurauden ja hyvinvoinnin merkki. Se on ollut statusruokaa, Pohjolainen listaa.
Nykyisin lihaa on saatavilla jatkuvasti ja runsaasti, ja sen kulutus onkin kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana. Kulutukseen liittyvät merkitykset viittaavat kuitenkin osin edelleen entiseen aikaan.
Pohjolaisen tutkimus keskittyy nimenomaan kasvispainotteiseen, ei täysin kasvisruokavalioon siirtymiseen. Ruokaan liittyviä merkityksiä ja niiden muutoksia Pohjolainen selvittelee haastatteluaineiston pohjalta.
Teksti: Viliina Tolvanen
Kuvat: Turun yliopiston viestintä