Lempäälästä löytyi taigapunkkia
Turun yliopiston puutiaistutkijat ovat löytäneet Pirkanmaalta Lempäälästä taigapunkkia eli Siperian puutiaista (Ixodes persulcatus). Etsinnöistä huolimatta puutiaista ei ole vielä löydetty Varsinais-Suomesta. Taigapunkki levittää sekä borrelioosia että aivokuumetautia.
Taigapunkki (kuvassa) ja tavallinen puutiainen muistuttavat toisiaan hyvin paljon. Niiden erottamiseen pienistä rakenteen yksityiskohdista tarvitaankin mikroskooppia. Elintavoiltaan molemmat lajit ovat myös samankaltaisia.
Taigapunkki on toinen Suomessa esiintyvä puutiaislaji, jonka tiedetään levittävän puutiaisaivokuumetta. Sen on todettu kantavan siperiantyypin Tick-Borne Encephalitis eli TBE-virusta, jonka aiheuttama aivokuumetauti on vakavampi kuin yleisen puutiaisen (I. ricinus) kantaman eurooppalaisen tyypin TBE-viruksen aiheuttama tauti. Lisäksi taigapunkki levittää borrelioosia aiheuttavaa Borrelia-bakteeria kuten yleinen puutiainenkin.
Taigapunkki on itäinen laji. Sitä on löydetty Venäjän Karjalasta jo 1950-luvulla. Nykyään tiedetään lajin runsastuneen, ja sen esiintymisalue on laajentunut ulottuen aina Laatokan rannalle, Sortavalaan asti.
Taigapunkin esiintymisalueet Suomessa ovat hyvin yksittäisiä, joskin myös systemaattinen kartoitus on ollut vajavaista. Aikaisemmin taigapunkkia on löydetty viideltä paikkakunnalta; Pohjois-Karjalan Ilomantsin ja Kainuun Kuhmon lisäksi Pohjois-Pohjanmaalta Simosta sekä Pohjanmaalta Kokkolan rannikolta ja Närpiöstä.
Taigapunkki ja tavallinen puutiainen muistuttavat toisiaan hyvin paljon. Niiden erottamiseen pienistä rakenteen yksityiskohdista tarvitaankin mikroskooppia. Elintavoiltaan molemmat lajit ovat myös samankaltaisia.
Molempien lajien isäntäeläiminä toimivat nisäkkäät ihminen mukaan luettuna. Parhaiten kumpikin laji viihtyy kosteissa elinympäristöissä kuten lehdoissa ja mustikkavaltaisissa elinympäristöissä, joista löytyy myös niiden isäntäeläimiä.
Taigapunkin on todettu selviytyvän yleistä puutiaista paremmin kylmissä ja karuissa olosuhteissa.
Varsinais-Suomessa taigapunkkia on etsitty sekä ”lakanaa vetämällä” että yhteistyössä paikallisen Kakskerran Erä -metsästysseuran kanssa. Kaadettujen metsäpeurojen korvien puutiaisia koskevassa tutkimuksessa (Omar Badawieh: Puutiaisia korvissa, opinnäytetyö / Turku AMK) löydettiin vain yleistä puutiaista eli I. ricinus-lajia. Etsinnöistä huolimatta Varsinais-Suomesta ei taigapunkkia ole löytynyt.
Puutiaisten varhaisemmat vaiheet, toukat ja nymfit käyttävät pienikokoisimpia isäntäeläimiä, kuten hiiriä, myyriä ja jäniksiä, mutta lisääntymiskykyiset aikuiset ovat tavallisimpia suuremmilla ja laajalti liikkuvilla lämminverisillä, kuten metsäkauriilla, hirvellä ja supikoiralla, jotka taas ovat eri syistä merkittävästi lisääntyneet maassamme.
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Rita Penttinen