Lasten ja nuorten pahoinvointi kasautuu – taloudellinen eriarvoisuus heijastuu hyvinvointiin
Suurin osa lapsista ja nuorista kokee terveydentilansa hyväksi, on onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä, osoittaa Turun yliopistossa tehty tutkimus. Kuitenkin pieni osa heistä voi huonosti. Tutkimukseen vastanneilla lapsilla ja nuorilla kokemukset perheen taloudellisesta tilanteesta ja omasta terveydestään olivat voimakkaasti yhteydessä elämään tyytyväisyyteen.
Nuoret luupin alla -tutkimukseen osallistuneista lapsista ja nuorista 14 prosenttia koki perheen taloudelliset resurssit niukaksi. Joka kymmenes vastaaja ilmoitti, ettei hänellä ole yhtään todella läheistä ystävää.
– Läheisen ystävän puutteella oli selkeä yhteys muun muassa siihen, että lapsi tai nuori koki oman tulevaisuutensa synkkänä. Terveys yhdessä onnellisuuden ja hyvien ystävien omaamisen kanssa nousi myös merkittävimmiksi asioiksi, kun lapsilta ja nuorilta kysyttiin, mitä asioista he pitävät tärkeinä tulevaisuudessaan, kertoo erikoistutkija Leena Haanpää Turun yliopistosta.
Turvallisuuden tunne luokassa luo pohjaa hyvinvoinnille ja koulumenestykselle
Raportti osoittaa, että turvallisuudella on moniulotteisia vaikutuksia lasten ja nuorten elämään. Turvattomuuden tunne koululuokassa oli yhteydessä sekä koulukiusaamisen esiintyvyyteen että koettuun koulusuoriutumiseen.
– Kiusaamista koulussa havainneet vastaajat tunsivat olonsa vähemmän turvalliseksi luokassa kuin ne oppilaat, joiden mielestä koulussa ei esiintynyt kiusaamista. Vastaavasti turvattomuutta luokassa kokeneet oppilaat arvioivat oman koulumenestyksensä heikommaksi kuin ne oppilaat, jotka eivät kokeneet turvattomuutta, Haanpää sanoo.
Äidin kanssa vietetään yhteistä aikaa
Tutkimuksen mukaan lapset ja nuoret viettävät enemmän yhteistä aikaa äidin kuin isän kanssa. Esimerkiksi läksyt, kotityöt ja ulkoilu tehdään useammin yhdessä äidin kuin isän kanssa. Nuoret myös keskustelivat itselleen tärkeistä asioista useammin äitinsä kuin isänsä kanssa. Tärkeistä asioista keskustelu väheni iän myötä merkittävästi.
– Isät näyttäisivät jäävän äitejä useammin arjen tärkeiden asioiden ulkopuolelle. Yhdeksäsluokkalaisista tytöistä ja pojista yli 70 prosenttia keskusteli tärkeistä asioista isänsä kanssa korkeintaan pari kertaa kuukaudessa, äidin kanssa vastaavasti 50 prosenttia.
Lasten ja nuorten luottamus kansalaistaitoihinsa on heikko
Kiinnostava havainto on, että oppilaiden siirtyessä alakoulusta yläkouluun heidän luottamuksensa yhteiskunnallisiin kykyihin eli heidän sisäinen kansalaispätevyytensä näyttää heikentyvän.
– On huolestuttavaa, että koulua pidempään käyneet ja tiedoiltaan pätevämmät nuoret eivät luota kansalaistaitoihinsa nuorempiaan enemmän. Mitä vanhemmasta koululaisesta on kyse, sitä heikompi on usko kansalaistaitoihin. Näyttäisi siis siltä, ettei kouluopetus ainakaan vielä onnistu riittävästi rohkaisemaan oppilaita aktiiviseen kansalaisuuteen, Haanpää toteaa.
Nuoret luupin alla -raportti tuo neljättä kertaa esille suomalaisten lasten ja nuorten elinoloja, vaikuttamismahdollisuuksia ja mielipiteitä heidän omaan elämäänsä liittyvistä teemoista. Tutkimuksen teemana oli kulutus ja taloudellinen eriarvoisuus. Raporttiin on ensi kertaa sisällytetty myös vertailutietoa vuosina 2008–2012 kerätyistä aineistoista.
Leena Haanpää & Sanna Roos: Nuoret luupin alla 2014 - Teemana kuluttajuus ja taloudellinen eriarvoisuus, ISBN: 978-951-29-6299-0
LR
Kuva: i_yudai (Flickr)