Lahjakkaat kielten ja liikeviestinnän opiskelijat palkittiin Pro Lingua -mitalilla
07.12.2012
Turun kauppakorkeakoulun kielten ja liikeviestinnän yksikkö palkitsi opiskelijoitaan Suomen kieltenopettajien liiton mitaleilla. Tunnustus myönnetään vuosittain ansioituneille ja monipuolisille kieltenosaajille.
Pro lingua -mitalin saivat tänä vuonna Maija Myllymäki (kuvassa vasemmalla), Laura Elo ja Tinja Veikkolainen. Palkinto on tunnustus erityisestä harrastuneisuudesta ja menestymisestä kieli- ja viestintäopinnoissa.
– Mitali on osoitus laadullisesta ja määrällisestä osaamisesta. Mitalisteille on kertynyt hurja määrä opintopisteitä nimenomaan kieliaineissa, kertoi tilaisuuden avannut kielten ja liikeviestinnän yksikön johtaja Hanna Ruska-Becker.
Ruska-Beckerin mukaan Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat ovat ahkeria ja motivoituneita kieltenopiskelijoita. Myönteinen suhtautuminen kansainvälisyyteen näkyy muun muassa vaihtoon lähtevien suuressa määrässä vuosittain.
– Turun kauppakorkeakoulussa opiskelijoilla on erittäin hyvät mahdollisuudet laajoihin kieliopintoihin. Liikekieliä voi opiskella myös sivuaineena KTK- ja KTM-tutkinnoissa. Tarve tulee elinkeinoelämästä, joka edellyttää tulevilta asiantuntijoilta erinomaisia kieli- ja kulttuurivalmiuksia.
Kielitaidolla kiinni kulttuurista
Pro lingua -mitalistit ovat yhtä mieltä siitä, että monipuolinen kielitaito on avain eri kieli- ja kulttuuripiireihin: laaja kieliosaaminen luo mahdollisuuksia työelämässä ja vapaa-ajalla.
– Minulle on tärkeää, että pystyn keskustelemaan eri maalaisten ihmisten kanssa heidän äidinkielellään. Kielten osaamisella voi hahmottaa paikallisten tapaa elää, kielitaidossa ei siis ole kyse ainoastaan ymmärretyksi tulemisesta, Saksassa kaksi vuotta asunut Elo sanoo.
– Vieraaseen kulttuuriin mukautuminen on myös kohteliasta. Monipuolinen kielitaito mahdollistaa verkostoitumisen monikulttuurisessa ympäristössä. Haluaisin työskennellä EU:ssa, siksi olen opiskellut erityisesti saksaa ja ranskaa, Saksassa vaihtovuoden viettänyt Myllymäki pohtii.
– Esimerkiksi Etelä-Amerikassa on mahdotonta pärjätä, jos ei osaa muuta vierasta kieltä kuin englantia. Kielitaito korostuu liike-elämässä, muun muassa venäjää on tärkeää hallita kaupallisella alalla, koska Venäjällä on laajat markkinat. Työskentelen tällä hetkellä monikansallisessa yrityksessä, jossa korostuu myös espanjan kielen osaaminen, Veikkolainen lisää.
Ahkeruus palkitsee
Kolmikon mukaan kielikonkariksi ei ole oikotietä. He kannustavat tarttumaan rohkeasti hankaliltakin tuntuviin kieliin.
– Suomalaiset osaavat kieliä keskivertoeurooppalaista paremmin. Verbitaivutuksia ei tarvitse hallita täydellisesti, vaan riittää, että on avoin oppimaan ja käyttämään kieliä rohkeasti. Kova työ tuottaa tulosta. Kielitaitoa voi yrittää kohentaa esimerkiksi musiikin ja elokuvien avulla, Myllymäki ehdottaa.
– Kun löytää ilon puhua erilaisten ihmisten kanssa, virheet unohtuvat. Tavoitteita ei kannata asettaa taivaisiin. Itse olen saanut lisämotivaatiota innostavilta opettajilta, Elo kehuu.
Tunnustukset myönnettiin Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa järjestetyssä tilaisuudessa Euroopan kielten päivänä 26. syyskuuta. Kansainvälisellä teemapäivällä pyritään lisäämään kielten opiskelua ja tuomaan esiin Euroopan kielellistä monimuotoisuutta. Turun kauppakorkeakoulussa on jaettu Pro lingua -mitaleita vuodesta 1994 alkaen.
Aleksi Rajamäki