Lähikuvassa Suomen sisällissodan muisto
Audiovisuaalisen kulttuurin tieteellisen aikakauslehti Lähikuvan ”Suomi 1918” -teemanumero tarkastelee sisällissodan satavuotista muistoa erityisesti suomalaisessa elokuvataiteessa.
Lehden pääkirjoituksessa kulttuurihistorian tutkijatohtori Rami Mähkä kirjoittaa sisällissodan monitasoisesta ajankohtaisuudesta, jossa nykyhetkessä tuotetaan uusia merkityksiä traagiselle vuodelle 1918.
– Suomen sisällissota on ajankohtainen aihe vuonna 2018. Keväällä 1918 käydystä sisällissodasta on kulunut sata vuotta, ja Suomen itsenäisyyden ajan traagisin tapahtuma on runsaan yksityisen ja julkisen muistelun sekä paikoin kiivaiden debattien kohteena. Sisällissodasta on tullut viime vuosina yleinen viittauskohde tämän päivän yhteiskunnallisten jännitteiden ja vastakkainasettelujen kiristyessä, Mähkä perustelee lehden teemaa.
Lehden tutkimusartikkeleissa selviää, miten Suomessa vuonna 1918 vain kuukausia ennen keisarikuntansa romahdusta olleet saksalaiset ehtivät vaikuttaa merkittävästi suomalaiseen elokuvateollisuuteen, miten Toivo Särkän tasapuoliseen sisällissotakuvaukseen ”1918” – mies ja hänen omatuntonsa (1957) yhdisti vaikeiden kansallisten ja henkilökohtaisten muistojen tasot sekä miten 2000-luvulla tehdyt sisällissotaelokuvat myötäilevät sisällissodan julkisen muistamisen painotusten ohella myös historiantutkimusta – siinäkin, mistä ne vaikenevat.
Numeron yhdessä tekstissä kohteena on laajalle 1960-luvun sisällissotaan liittyvälle muistitietoaineistolle perustuva Heta Kaiston ja Katja Lautamatin toukokuun alussa 2018 Ylellä esitetty Satavuotias yö -radioteos. Haastattelussa on myös sisällissodasta toistakymmentä dokumenttielokuvaa tehnyt Seppo Rustanius.
Lähikuva on vertaisarvioitu elokuvan ja mediakulttuurin tutkimukseen keskittynyt open access -aikakauslehti, jota julkaisee Lähikuva-yhdistys.
Lehti on vapaasti luettavissa verkossa: https://journal.fi/lahikuva
Heikki Kettunen