Kuorolaulajat havaitsevat enemmän
Oikeakätisillä tarkkaavaisuuden on todettu suuntautuvan oikealle. Ihmiset kiinnittävät huomiotaan oikealta tuleviin ääniin, eivätkä niin helposti huomaa vaikkapa vasemmalta tulevaa autoa. Tarkkaavaisuutta voi kuitenkin treenata.
|
Neglect saadaan keinotekoisesti aikaan TMS-laitteella (transkraniaalinen magneettistimulaatio), jolla pystytään hetkellisesti lamauttamaan esimerkiksi oikean aivopuoliskon temporoparietaalisen aivoalueen toimintaa. Kuvassa tohtorikoulutettava Henry Railo voisi haluttaessaan tuottaa TMS-laitteella professorilleen virtuaalisen neglectin. |
Ikäkuljettajien on todettu ajavan enemmän onnettomuuksia vasemmalta tulevan liikenteen kanssa. Tähän on löydetty selkeä selitys: erityisesti lapsena ja vanhemmalla iällä oikeakätisten tarkkaavaisuudella on taipumusta keskittyä oikealle. Ongelma vahvistuu, jos ärsykkeitä on lukuisia samaa aikaa.
– Jos ikäihminen ajaa autoa ruuhkassa, puoliso selittää vieressä, kännykkä soi ja pinna on kireällä, ihmiset eivät välttämättä huomaa sitä vasemmalta tulevaa autoa, kertoo psykologian professori Heikki Hämäläinen.
Eikä ongelma ole vain eläkeläisten ja lasten riesana. Hämäläinen on todennut niin sanotuissa dikoottisen kuuntelun kokeissa myös opiskelijoiden hahmottavan yleensä paremmin oikealta tulevan äänen.
– Kun soitamme oikeaan korvaan "pa" ja vasempaan samanaikaisesti "da" sekä kysymme mikä tavu tuli vasemmalta, monet sanovat "pa". Ja vaikka miten lisäisimme ääntä vasempaan korvaan ja pyydämme pinnistämään tarkkaavaisuutta vasempaan ääneen, jotkut sanovat yhä edelleen sen oikealta tulevan äänen, Hämäläinen kertoo.
Sokeat, kaksikieliset ja muusikot ovat vahvoja kuuntelijoita
On kuitenkin oikeakätisiä ihmisryhmiä, jotka pystyvät kiinnittämään huomiotaan tasapuolisemmin molemmista suunnista tuleviin ääniin. Sokeilla kuulon tarkkaavaisuus on yleensä erittäin vahva. Toinen ryhmä on kaksikieliset henkilöt. Kaksikielisyyden on osoitettu kehittävän aivojen toiminnanohjausjärjestelmää, joka auttaa tarkkaavaisuuden jakamisessa.
Kolmas ihmisryhmä on muusikot, erityisesti kuorolaulajat.
– Kuorossa laulavien pitää kiinnittää huomiotaan herkeämättä eri suunnilta tuleviin ääniin. Siksi kuorolaulajat pärjäävät myös dikoottisen kuuntelun kokeessa selvästi keskivertoa paremmin. Tarkkaavaisuus on siis ihan harjoiteltavissa oleva asia, Hämäläinen kertoo.
Ainakin äänten osalta tarkkaavaisuutta voi parantaa, jos harjoittelee säännöllisesti useita kertoja viikossa. Se on kuitenkin vielä tutkimatta vaikuttaako kuulon tarkkaavaisuuden treenaaminen myös näköaistin havainnointiin.
Entä vasenkätiset, miksi heitä ei oteta mukaan tutkimuksiin?
– Vasenkätisten tutkimus on monimutkaisempaa. Suurimmalla osalla vasenkätisistä aivot ovat kuten oikeakätisilläkin, mutta vain jokin yksi toiminto löytyy eri puolelta aivoja. Vain 10–20 prosentilla vasenkätisistä aivopuoliskot ovat täysin päinvastoin kuin oikeakätisillä, kertoo tohtorikoulutettava Henry Railo.
Professori Heikki Hämäläinen on keskittynyt tutkimaan muun muassa ärsykemaailman spatiaalista havainnointia. Henry Railon keväällä valmistuva väitöskirja paneutuu näköaistiin: miten visuaalinen tajunta muodostuu ja mitä aivomekanismeja siihen liittyy.
Hannu Aaltonen