Kulttuuripääkaupunkivuosi paransi pitkäkestoisesti Turun ilmapiiriä
Joka viides turkulainen kokee, että kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutukset näkyvät yhä Turun kulttuurielämässä. Kaikista suomalaisvastaajista samoin ajattelee kuitenkin vain kuusi prosenttia, selviää Turun yliopiston kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutuksia selvittävästä kyselytutkimuksesta.
Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumista turkulaisille jäi kaipuun kansainvälisten huippujen vierailuesityksiin.
Sanan kulttuuri Turkuun liittää ensimmäisenä mielikuvanaan vain 2 prosenttia suomalaisista, 32 prosenttia liittää kaupunkiin ensimmäisenä sanat vanha ja historiallinen.
Tulokset paljastuvat Turun yliopiston Turku 2011 -seurantaohjelman viime helmikuussa Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin Turun kulttuuripääkaupunkivuoden pitkäaikaisvaikutuksista. Kyselyyn vastasi 1987 iältään 17—79-vuotiasta suomalaista.
Vain 6 prosenttia kaikista vastanneista suomalaisista on sitä mieltä, että kulttuuripääkaupunkivuosi näkyy edelleen Turun kulttuuritarjonnassa. Varsinaissuomalaista vastaajista vaikutukset näki yhä 20 prosenttia. Vaikutuksina nähtiin muun muassa Logomo tapahtumapaikkana sekä kulttuuritarjonnan monipuolistuminen.
Taloustutkimuksella on teetetty kaikkiaan kuusi kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyvää kyselyä. Turkulaiset kokivat, että osa kulttuuripääkaupunkivuoden myönteisistä vaikutuksista oli heikentynyt edellisestä tutkimusajasta, keväästä 2012.
Kulttuuripääkaupungin ei nähdä enää niin selvästi vaikuttaneet ulkopaikkakuntalaisten käsitykseen Turusta tai vaikuttaneen positiivisesti kaupungin taloudelliseen kehitykseen. Silti yli puolet turkulaisista on edelleen sitä mieltä, että kulttuuripääkaupunkivuosi vaikutti myönteisesti kaupungin ilmapiiriin.
Turkulaiset kaipasivat tulevaisuuden kulttuuritarjontaan kansainvälisten huippujen vierailuja, vaikka kulttuuritapahtumien kalliita lippujen hintoja kritisoitiin. Tulevaisuudessa kulttuurista halutaan kuitenkin nauttia ennen muuta arjessa ja viihtyisässä kaupunkiympäristössä.
– Kulttuuria ei tulisikaan nähdä kapeasti suurten tapahtumien ja kulttuuri-instituutioiden kautta, vaan olisi tärkeää nähdä laadukkaan kaupunkiympäristön merkitys kulttuurille. Viihtyisät kaupunkitilat saavat ihmiset liikkeelle ja myös taiteilijat kiinnostumaan katutilojen käytöstä esityksissään, Turku 2011 -seurantaohjelmaa johtava Turun yliopiston dosentti Päivi Rannila sanoo.
Kysyttäessä ensimmäistä mielikuvaa Turusta 32 prosenttia suomalaisista mieltää kaupungin vanhana ja historiallisena. Ainoastaan 2 prosenttia vastaajista mainitsee Turun kulttuurielämän. Vaikka kulttuuripääkaupunkivuosi nähdään Turulle ja Turun kulttuurin kehitykselle tärkeänä asiana, vain 14 prosenttia vastaajista pitää vuotta itselleen tärkeänä asiana.
– Kyselyn mukaan kirjastojen käyttö ja elokuvissa käyminen ovat edelleen suosituinta kulttuurin kuluttamista. Vaikka kulttuurivuonna painotettiin kaikkien kulttuuria, elokuvat ja kirjastot tuntuvat silti suurelle yleisölle kotoisimmilta kulttuurin kulutuksen muodoilta. Siksi kulttuurivuoden kaltaisia erityistapahtumia ei välttämättä koeta henkilökohtaisesti tärkeinä, pohdiskelee Rannila.
EH