Kulttuurintutkijat kirjoittivat kolmelle oppiaineelle yhteisen pääsykoekirjan
Turun yliopisto yhdisti hakukohteitaan syksyllä 2013. Tämän seurauksena myös folkloristiikka, kansatiede ja uskontotiede saivat yhteisen valintakokeen. Oppiaineiden henkilökunnat päättivät, että tarvitaan myös yhteinen pääsykoekirja.
Kansatieteen, folkloristiikan ja uskontotieteen oppiaineiden pääsykokeen yhdistäminen pani oppiaineet etsimään sopivaa pääsykoekirjaa. Kun sellaista ei löytynyt, Timo J. Virtanen, Pasi Enges, Jaana Kouri ja Tiina Mahlamäki loivat kokonaan uuden kirjan.
– Viime vuonna valintakoemateriaali kerättiin erinäisistä eri oppiaineiden lähteistä. Kun materiaali on nyt yksissä kansissa, on opiskelijan valmistautuminen helpompaa, sanoo kirjan päätoimittaja Jaana Kouri.
Askel kulttuurien tutkimukseen on kattava johdanto käsittelemäänsä alaan. Hieman alle 400-sivuisen yleistajuisen teoksen kirjoittamiseen on osallistunut 33 henkilöä. Kirjoittajat ovat Turun yliopiston folkloristiikan, kansatieteen ja uskontotieteen oppiaineiden henkilökuntaa ja jatko-opiskelijoita.
– Halusimme teoksen, joka voi olla kaikkien yhteinen valintakoekirja. Tahdoimme myös tuoda esiin mitä kulttuurien tutkimus on nimenomaan täällä Turussa. Pyrimme lisäksi osoittamaan kulttuurien tutkimuksen oppiaineiden yhteiset piirteet, kommentoi kirjan toimituskuntaan kuuluva folkloristiikan yliopistonlehtori Pasi Enges.
Folkloristiikka, kansatiede ja uskontotiede ovat kaikki kulttuurien tutkimuksen aloja, jotka analysoivat erilaisia tekstilähteitä ja hyödyntävät etnografisia kenttätyömenetelmiä. Folkloristiikka keskittyy kansanomaiseen perinteeseen eri muodoissaan huomioiden niin oman aikamme kuin esikirjalliset yhteiskunnatkin. Kansatieteen fokus on arjessa, tavoissa ja materiaalisessa kulttuurissa sekä näiden muutoksissa, aikakaudesta riippumatta. Uskontotiede puolestaan tutkii muun muassa järjestäytyneitä uskontoperinteitä, yksittäisten ihmisten uskonnollista elämää ja niitä eri tapoja, joilla ”uskontoa” tehdään.
– Me kaikki (oppiaineet) olemme kuitenkin jonkin verran limittäisiä. Esimerkiksi etnografinen kenttätyö on koko oppiaineryhmälle tyypillistä. Perusopintojen alkupuoli on nyt kaikille uusille opiskelijoille yhteinen ja pääaine valitaan vasta ensimmäisen vuoden lopulla, kertoo kirjan toimituskuntaan niin ikään kuuluva kansatieteen yliopistonlehtori Timo J. Virtanen.
Askel kulttuurien tutkimukseen ei ole artikkelikokoelma, vaan yleistajuinen oppikirja. Toimittajiensa mukaan kirja kelpaisi myös lukioihin, esimerkiksi historian, uskonnon tai äidinkielen tuntien oheiskirjaksi. Yleistajuisuus on ollut kirjan tekijöille myös haaste, jonka edessä niin kirjoittajat kuin toimittajat ovat joutuneet ponnistelemaan jo muutoinkin tiukassa aikataulussa. Alustavaa suunnittelua ja muutamaa alalukua lukuun ottamatta kirja on syntynyt tämän lukuvuoden aikana.
– Olihan tämä välillä ihan kamalaa, naurahtaa toimituskunnan jäsen ja uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki. – Paikoin tehtiin 15-tuntista päivää ja esimerkiksi kaikki kuvat valittiin yhtenä päivänä. Yhdessä tekemisen henki oli kuitenkin palkitsevaa, Mahlamäki jatkaa.
Kirja kuitenkin valmistui ajallaan kevään pääsykokeita silmällä pitäen. Kuvitus on runsasta ja aiheet ovat kirjavia. Esiin tuodaan tämän päivän kulttuurien tutkimuksen keskeisimmät kysymykset, joiden käsittelyä havainnollistetaan ajankohtaisilla tutkimuksilla. Lukijaa haastetaan myös pohtimaan itse näitä kysymyksiä, ikään kuin varmistukseksi asian perille menemisestä. Kirja päättyy Opintopolulta työelämään -lukuun, joka päätoimittaja Kouria siteeratakseni sanoittaa kulttuurien tutkimuksen ammattilaisuuden vaatimuksia, taitoja ja haasteita.
Etenkin kirjan paikallispainotus huomioon ottaen Askel kulttuurien tutkimukseen sopii niin entisille, nykyisille kuin tulevillekin kulttuurien tutkimuksen opiskelijoille muita aiheesta kiinnostuneita unohtamatta.
Henri Kanervo