Kriisi, katastrofi ja juristi Tiedekunnan Päivän teemana
Professori Outi Korhonen luennoi tiedekunnan alumnitapahtumassa Ukrainan kriisistä ja kansainvälisestä oikeudesta. Korhosen mukaan perinteisessä sodankäynnissä valtiot sotivat toisiaan vastaan. Näin tapahtuu edelleen, mutta 2000-luvulla sotaan kuuluu perinteisen sodankäynnin lisäksi muun muassa informaatiosotaa, kybersotaa ja sissitaktiikoita. Juristien tulisi nyt luoda sääntöjä tämän sukupolven sodankäyntiin.
Korhosen ei tarvinnut luennoida tyhjälle salille.
Korhonen korosti luentonsa alussa, että vastoin yleistä käsitystä myös konflikteissa ja sodissa on sääntöjä. Esimerkiksi sotilaalliset kohteet on erotettava muista kohteista ja sotatoimien sotilaallisten hyötyjen on oltava suurempia kuin niiden aiheuttamat haitat siviileille, ympäristölle ja infrastruktuurille. Juristeja siis tarvitaan myös konflikteissa.
- Entäs 2000-luvun hallitsijat kuten Basar al-Assad, Hosni Mubarak ja Vladimir Putin? Tai järjestöt kuten Al-Qaida ja Isis? Mitä tekemistä näillä hallitsijoilla ja liikkeillä on lakien, oikeuden tai sääntöjen kanssa, kysyi Korhonen yleisöltään.
Professori totesi perustuslain mukaisessa valtahierarkiassa perustuslain olevan ylimmäinen säännös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet. Tällainen valtahierarkia ei kuitenkaan käytännössä toteudu kaikkialla maailmassa, edes vuonna 2015. Korhonen vertasi oman aikamme Ukrainaa 1800-luvun Yhdysvaltoihin; molemmissa kourallisella suurliikemiehiä on ollut kiistaton valta niin hallitsijoiden, oikeuslaitoksen kuin poliisinkin toimiin.
- Ukrainan oligarkeilla on omistuksessaan yhteensä 30–60 yksityistä, heidän itsensä rahoittamaa armeijan pataljoonaa. Valtion armeijan korruption vuoksi oligarkkien yksityisarmeijoilla on suuri rooli maanpuolustamisessa. Tilannetta mutkistaa myös esimerkiksi venäläismieliset tsetseenitaistelijat, jotka eivät teknisesti ottaen toimi suoraan Putinin alaisuudessa, Korhonen kartoitti.
Perinteisesti sodissa on taistellut kaksi vastakkain olevaa valtiota. Kuvan kaaviossa on kuvattu noin puolet Ukrainan kriisin osapuolista.
Luennoitsija kysyi, kuka ottaa tässä tilanteessa vastuun yhteensä yli viidenkymmenen eri taistelevan armeijan toimista? Tämän kaltaisten tilanteiden vuoksi juristeja tarvitaankin kriiseissä ympäri maailmaa nyt kenties enemmän kuin koskaan.
Luento järjestettiin osana oikeustieteellisen tiedekunnan 27.3. järjestettyä XIV Tiedekunnan Päivä -alumnitapahtumaa. Neljättätoista kertaa järjestetyn tapahtuman ohjelma koostui seminaarista, entisten opiskelijoiden yhdistyksen Senilexin vuosikokouksesta, ruokailuista ja jatkoista. Seminaarin teemana oli kriisi, katastrofi ja juristi. Tapahtuman järjestivät oikeustieteellinen tiedekunta ja Senilex ry.
HK