Koulussa voidaan hyvin kun neljä perustarvetta täyttyy
Suomalaisissa kouluissa voidaan huonosti, opetusneuvos Martti Hellström totesi kouluhyvinvointiin pureutuvan opettajien erikoistumiskoulutuksen järjestämässä seminaarissa. Tilanne on kuitenkin Hellströmin mukaan mahdollista muuttaa. Tärkeintä on, että niin opettajat kuin oppilaatkin voivat päivän jälkeen kokea, että heidän neljä perustarvettaan on saanut vastakaikua.
Opetusneuvos Martti Hellströmin mukaan pedagogiikan kultakautta elettiin 1900-luvun alussa, kun tavoitteena oli luoda koulu, joka tekisi lapselle hyvää. - Olemmeko me nyt järjestäneet koulun sellaiseksi, jonka lapset kokevat vankilaksi tai mielisairaalaksi, Hellström kysyi.
– Ihmisen perustarpeita on neljä. Hänen tulee oppia jotain, hänen tulee saada olla oman toimintansa käynnistäjä, hänen tulee saada huomiota ja hänen tulee saada auttaa. Kun oppilas – tai opettaja – voi koulusta kotiin tullessaan sanoa, että mä onnistuin tänään, sain vaikuttaa siihen, mitä tein, musta tuntuu, että meidän opettaja tykkää meidän luokasta ja mä sain tänään auttaa Anttia, olemme onnistuneet, Hellström sanoi.
Ongelma on, että yhä harvempi saa nuo tunteet kokea. Hellströmin mukaan kouluissa onkin tehtävä tietoinen päätös ryhtyä luomaan hyvinvointipedagogiikkaa. Lähtökohtana on ajatus, että emme toimi vain tehokkuuden ehdoilla vaan meidän on toimittava niin, että on hyvä olla.
– Uudessa opetussuunnitelmassa sana hyvinvointi mainitaan 92 sivulla. Meidän on toimittava niin, että jokainen voi löytää koulussa oman intohimonsa. Meidän on luovuttava ihanteesta, että kaikki tekevät samaa. Meidän pitäisi olla kuin jazzorkesteri. Komppaamme toisiamme, jokaisella on oma soitin ja jokainen vetää vuorollaan soolon, Hellström totesi.
Kouluhyvinvoinnin puolesta taistelee myös Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos, joka muun käynnisti vuosi sitten opettajien erikoistumiskoulutuksen kouluhyvinvoinnin saavuttamiseksi. Vastuuopettaja, apulaisprofessori Niina Junttilan mukaan koulutus on saanut runsaasti hyvää palautetta, ja keväällä avataan haku syksyllä käynnistyvään ohjelmaan.
Se, kuinka suuren kiinnostuksen kouluhyvinvointiin liittyvät kysymykset herättävät, yllätti jopa teemaan vihkiytyneet järjestäjät. Sali oli vaihdettava suurempaan suuren kysynnän vuoksi.
Jos opettaja ei kukoista, ei kukoista oppilaatkaan
Koulupahoinvoinnin ydin on Hellströmin mukaan asenteissa. Enää ei nähdä diversiteettiä, moninaisuutta, rikkautena vaan halutaan standardeja, lisää kontrollia, niin rehtori suhteessa opettajiin kuin opettaja suhteessa oppilaisiin. Hellström korostikin, että jos opettaja ei kukoista, ei kukoista oppilaskaan.
– Näiden nuorten joukossa on paljon sellaisia, joilla on todella negatiivinen kuva koulusta. Heitä on kiusattu, he ovat olleet yksinäisiä, he eivät ole onnistuneet. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä on myös erittäin negatiivinen käsitys työelämästä, Palola totesi.
>> Lue lisää kouluhyvinvoinnin opettajien erikoistumiskoulutuksesta
>> Katso tallenne Martti Hellström puheenvuorosta
>> Katso tallenne Elina Palolan puheenvuorosta
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Katja Kontu