Koukuttavat pelit käyttöön mielenterveyskuntoutuksessa

​Turun yliopistossa on käynnistynyt Play for Reward -tutkimushanke, joka yhdistää lääketiedettä, psykologiaa, kauppatieteitä ja pelitutkimusta. Tavoitteena on selvittää, miten viihdepelejä voidaan hyödyntää hoitomuotona ja millaisten toimintamallien avulla todennettua vaikuttavuutta voidaan ottaa käyttöön kuntoutuspalveluiden kehittämisessä. Tutkimuksessa on kolme osiota.

‒ Tutkimme aluksi sitä, minkälaisia tunteita pelaajat kokevat pelatessaan suosikkipelejään ja miten pelaaminen koukuttaa. Seuraavaksi tutkimme, miten koukuttavaa pelikokemusta voidaan hyödyntää kuntoutuspalveluiden kehittämisessä. Lopuksi tutkimme, minkälaisia liiketoimintanäkymiä tällaisella toiminnalle voidaan löytää, kertoo ohjelmapäällikkö Jukka Vahlo hanketta koordinoivasta Turun yliopiston kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalveluista.

Koukuttuminen on välttämätöntä

Psykiatrian professori Jyrki Korkeila johtaa tutkimusosiota, jossa selvitetään, miten pelaamisen avulla voidaan kuntouttaa aivoja. Tutkimuskohteena ovat aivovammapotilaat.

‒ Aivovammat valikoituivat tutkimuskohteeksi, sillä ne ovat määriteltävissä täsmällisesti. Tiedämme, minkätyyppisiä oireita milläkin alueella oleva vamma aiheuttaa. Vammat vaikuttavat muun muassa toiminnanohjaukseen ja ne aiheuttavat erilaisia persoonallisuuden muutoksia, kuten impulsiivisuutta ja masennusta, motivaation puutetta, apatiaa, nautinnonkyvyn puutteita, Korkeila luettelee.

Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että koukuttavalla pelikokemuksella voi olla positiivisia vaikutuksia aivoissa.

‒ Tavoitteena on kehittää tietyntyyppisiin vammojen kuntoutukseen soveltuva peli, joka miellyttää pelaajia ja kannustaa jatkamaan. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että pelin tulee olla vaikeusasteeltaan kasvava ja vaatia jonkinlaista strategiaa. Jotta vaikutukset ovat positiiviset, pelin pitää antaa pelaajalle myös palautetta ja palkita onnistumisesta.

Kun puhutaan pelaamisesta kuntoutusmuotona, oleellista on, että pelaaminen on kontrolloitua. Jos pelaaminen muuttuu liialliseksi, aivot ovat yliviritystilassa. Puolen tunnin pelaaminen muokkaa aivojen joustavuutta, joka aivovammoissa supistuu.

‒ Toteutamme Play for Reward -tutkimuksessa kliinisen kokeen, jossa tutkitaan pelilähtöisen hoitomenetelmän vaikuttavuutta verrattuna tavalliseen kuntoutukseen.

Hyvinvointipelien markkinat vasta muotoutumassa

Tutkimushankkeen kauppatieteellisessä osiossa selvitetään hyvinvointipelien liiketoimintanäkymiä. Potentiaali on suuri, sillä erilaiset pelit ovat hyvin suosittuja. Aiempien tutkimusten mukaan esimerkiksi tyypillinen länsimaalainen nuori pelaa yli 10 000 tuntia ennen 21. ikävuottaan. Pelaajien keski-ikä on ylittänyt 35 vuotta ja naispelaajia on jo lähes yhtä paljon kuin miespelaajiakin.

‒ Ihmiset investoivat suosikkipeleihinsä valtavan määrän aikaa ja energiaa. Jotta tämä potentiaali saadaan käyttöön terveydenhuollossa, tarvitaan tutkimusta pelien vaikuttavuudesta: tämän pitää toimia, tämän pitää säästää. Selvitämme, millaisia toimijoita ekosysteemistämme puuttuu, jotta terveydenhuollon edustaja ja pelin tarjoaja voivat muodostaa palvelun. Tämä vaatii avarakatseisuutta myös hyvinvointipalveluiden järjestämisessä, sanoo hankkeen vastuullinen johtaja Aki Koponen CCR Tutkimuspalveluista.

Turun yliopiston Play for Reward -tutkimus on käynnissä vuoden 2015 loppuun. Tutkimukselle suunnitellaan jatkoa osana Turun kaupungin tukemaa Up Your Game -pelitutkimusverkoston toimintaa. Hanketta johdetaan Turun yliopiston kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalveluista, jonka tehtävänä on käynnistää innovatiivisia tieteidenvälisiä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia tutkimushankkeita.

Play for Reward -tutkimusta rahoittavat Tekesin ohella viihdepeliyritys Tribeflame, hyötypeliyritys GoodLife Technology, terveydenhuollon tietojärjestelmätoimittaja BCB Medical sekä Invalidiliiton Validia Kuntoutus ja Kuntoutus Orton. 

Teksti: Taru Suhonen
Kuva: Hanna Oksanen

Julkaistu 26.9.2014