Koronavarovaisuuden pysyvyys jakaa suurten kaupunkien asukkaita

Avoimeen nettikyselyyn vastasi huhtikuussa 2021 yhteensä 4400 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä Tampereella, Turussa ja Oulussa asuvaa. Heistä 43 % arveli käyttäytymisensä muuttuneen pysyvästi varovaisemmaksi, kun taas 42 % aikoi käyttäytyä entiseen malliin. Varovaisuus korostui pikemminkin naisten kuin miesten sekä iäkkäiden, lapsettomien talouksien ja koronan riskiryhmiin kuuluvien keskuudessa.

Kysely tehtiin osana tutkimusta COVID-19 -pandemian vaikutuksista kaupunkien vapaa-ajan palveluiden ja tilojen käyttöön. Palveluista tarkasteltiin kirjastoja, konsertteja ja teattereita sekä sisäliikuntapaikkoja.

Kyselystä selvisi, että kaupunkilaiset ovat odottaneet innokkaasti palveluiden avautumista. Niiden arvostus on noussut, kun pääsy ei ole ollut itsestäänselvyys.

Enemmistö oli valmis palaamaan fyysisten palveluiden käyttäjiksi epidemian vielä hiipuessa, kunhan turvajärjestelyistä on huolehdittu hyvin, esimerkiksi niin, että on riittävän väljää.

Digitaaliset palvelut eivät korvaa vaan täydentävät fyysisiä palveluita

Koronapandemian siivittämä ”digiloikka” tarkoitti, että myös vapaa-ajan palveluihin kehitettiin pikavauhtia uusia digitaalisia vaihtoehtoja. Vastaanotto oli innostunut, mutta pidemmän päälle kyselyyn vastanneet pitivät digipalveluita pikemminkin ajasta ja paikasta riippumattomana lisänä kuin perinteisen palvelun korvaajina.

Erilaiset palvelumuodot myös täydentävät toisiaan. Esimerkiksi puolet kyselyyn vastanneista kirjastojen asiakkaista käytti myös äänikirjoja tai sähköisiä kirjoja.

Konserttien ja teatterien verkkovälitteistä seuraamista pidettiin hyvänä vaihtoehtona vain, jos paikalle ei syystä tai toisesta pääse. Ne eivät siis korvaa fyysisiä esityksiä, mutta voivat lisätä niiden yleisökapasiteettia tai saavutettavuutta, myös kansainvälisesti.

Se että palveluita on koronan vuoksi ollut tarjolla vain digimuotoisina, on myös karsinut digitaidoiltaan heikkoja tai niiden käyttöön motivoitumattomia käyttäjiä.

Etenkin liikuntapalveluissa pelkkä digi on toiminut huonosti. Peräti kaksi kolmesta (61 %) kyselyyn vastanneesta kertoi liikkumisen vähentyneen merkittävästi, koska liikuntatiloja ei voinut käyttää tai niihin ei halunnut mennä tartuntariskin vuoksi. Kaupungeissa onkin nyt syytä pohtia toimia, joilla liikkumattomuuteen tottuneet saadaan liikkumaan. Positiivista on, että lähes kaikki koronan vuoksi jonkin liikuntalajin lopettaneet aikoivat myös palata sen pariin.

Palvelut ovat kokonaisvaltaisia

Kysely vahvisti kirjaston aseman kansalaiset yhteen keräävänä paikkana. Aineiston lainaamisen ja selailun ohella myös kirjasto tilana, sen tunnelma ja arkkitehtuuri koettiin tärkeiksi.

Kirjasto oli erityisen tärkeä etenkin toimeentulovaikeuksia kokeville, yksinhuoltajille, nuorempien ikäluokkien edustajille – ryhmille, joilla korostuu kirjastojen asema maksuttomana julkisena tilana – sekä korkeakoulutetuille ja naisille.

Teattereissa ja konserteissa itse esityksen lisäksi on merkityksellistä irtiotto arjesta: oleelliseksi koettiin tunnelma, taiteilijoiden vuorovaikutus yleisön kanssa, mahdollisuus nähdä muita ihmisiä, tilojen arkkitehtuuri ja jopa väliaikatarjoilut.

Useiden liikuntalajien harrastamiseen tarvitaan tietty paikka. Tärkeimpiä liikuntatilat olivat nuorille – koettu tärkeys väheni iän myötä. Miehille, hyvätuloisille ja lapsiperheille liikuntatiloihin pääsy näyttäytyi vielä tärkeämpänä kuin muille.

Vapaa-ajan palveluihin kuuluu olennaisesti ihmisten saattaminen yhteen ja kansalaisten osallisuus. Vapaa-ajan palvelut lisäävät yhteiskunnallista luottamusta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vuorovaikutusta.

Kyselyn lisäksi tutkimusaineistoa kerättiin vapaa-ajan sektorin toimialajohtoa haastattelemalla sekä palveluiden tuottajille suunnatuissa työpajoissa, joissa tarkasteltiin palveluiden muutosta ns. käyttäjäpersoonia erottelemalla.

– Tutkimuksesta saatiin tärkeää tietoa koronan vaikutuksista kuuden suurimman kaupungin vapaa-aikapalveluille. Esimerkiksi havaintoja palvelujen käytön ja arvostuksen eroista tullaan hyödyntämään tilojen käytön suunnittelussa ja palveluiden muotoilussa, toteaa Turun kaupungin vapaa-aikajohtaja Minna Sartes.

Tutkimuksen tekivät Turun ja Tampereen yliopistoissa sekä Helsingin kaupungin kaupunkitietoyksikössä työskentelevät tutkijat, ja sen rahoittivat Helsingin, Espoon ja Vantaan sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaupungit.

*

Sari Puustinen, Jenni Poutanen, Heini Järventausta, Jukka Hirvonen, Pasi Keski-Pukkila, Sampo Ruoppila: Koronan vaikutukset vapaa-ajan palveluiden ja tilojen käyttöön. Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkimusraportteja 2-2021. 226 s. 

Jenni Poutanen, Sari Puustinen, Jukka Hirvonen, Sampo Ruoppila, Heini Järventausta, Pasi Keski-Pukkila: Vapaa-ajan palveluiden digitalisoituminen avaa uusia mahdollisuuksia, mutta ei korvaa kokemuksia paikan päällä. Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkimuskatsauksia 2-2021. 9 s. 

Kaupunkitutkimusohjelman kaikki tutkimukset ovat luettavissa turku.fi-sivustolla.

Tiedotteen on alunperin julkaissut Turun kaupunki 24.9.2021.

Lisätietoja tutkimuksesta: 

Sari Puustinen, puh. 050 522 4182, sari.puustinen@utu.fi
Jenni Poutanen, puh. 040 849 0445, jenni.poutanen@tuni.fi

- - -

Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin ja yliopistojen yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on edistää kaupunkitutkimusta, tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupungin välistä tiedonvaihtoa. Yhteinen tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtava yhteistyömalli. www.turku.fi/kaupunkitutkimus