Korona ei sammuttanut juhlavuoden iloa

Turun yliopisto perustettiin pian 101 vuotta sitten kansalaisten lahjoitusten turvin, ja juhlavuotta leimasi ajatus näyttää kaikille, mitä lahja on tuottanut. Juhlavuotta suunnitelleen ohjausryhmän tavoitteeseen päästiin.

– Juhlavuotemme ei ollut sisäänpäin katsova vaan tapahtumissamme vapaa kansa juhli. Kansalaisilta saamamme vastaanotto oli erittäin positiivinen, Pyykkö sanoo.

Vahvimmin tämä näkyi vuoden suurimmissa tapahtumissa: helmikuussa järjestetyillä synttäreillä ja vuosijuhlassa sekä syyskuun Tiedemarkkinoilla ja Avajaiskarnevaaleilla.

^{Synttäreille osallistui noin 4000 vierasta. Tieteen valo kuljetettiin Turun akateemisten juurten luota Yliopistonmäelle.}

_{Synttäreillä opiskelijat piirittävät Riitta Pyykön saadakseen ainutkertaiset 100-vuotishaalarimerkit. Pyykön mukaan yksi iloisimmista asioista juhlavuotena oli, miten innokkaasti opiskelijat osallistuivat eri tapahtumiin.}

^{Vuosijuhlassa kuultiin Turun yliopiston uusi juhlateos Syvyyden yllä tuuli. Aiemmin Turun yliopistossa musiikkitieteen professorina toiminut Mikko Heiniö sävelsi teoksen Lassi Nummen tekstiin ja vuosijuhlassa sen esittivät solisti Ville Rusanen, Turun yliopiston kuoro ja Turun filharmoninen orkesteri.}

– Meidän onnemme oli, että ennätimme viettää synttärit ja vuosijuhlan ennen kuin pandemia toden teolla iski Suomeen. Samalla tavalla oli tärkeää, että pystyimme syyskuussa, pandemian näytettyä hetken hiipumisen merkkejä, järjestämään Tiedemarkkinat ja Avajaiskarnevaalit. Ne piristivät muutoin ankeaa korona-aikaa, Pyykkö muistelee.

Ohjausryhmän arvion mukaan juhlavuonna yliopisto nousi esille aktiivisena, helposti lähestyttävänä, kutsuvana ja kansainvälisenä yliopistona, jossa tehdään vaikuttavaa tutkimusta. Vahvat perinteet ja juuret tulivat esille, ja ne osattiin liittää luontevasti muutokseen valmiiseen ja kehittymään yliopistoon.

Tämä näkyi erityisesti Tiedemarkkinoilla ja Avajaiskarnevaaleilla

^{Tiedemarkkinoilla Sirpa Jalkanen kertoi, miten Jyväskylästä Turkuun muuttaneesta nuoresta naisesta kasvoi akateemikko, joka on tehnyt merkittävän työuran syöpäsairauksien kukistamiseksi.}

^{Avajaiskarnevaaleilla opeteltiin elämään koronan kanssa. Lähes 4 000 kävijää tutustui hengitystiet suojaavin maskein ja turvaetäisyyksiä mahdollisimman hyvin noudattaen Turun yliopistossa tehtävään tutkimukseen ja opiskeluun.}

Juhlavuoden suurin pettymys oli juhlapromootion peruuntuminen. Ensi vaiheessa toukokuista tapahtumaa yritettiin siirtää syksylle, mutta lopulta oli pakko siirtää tapahtuma juhlavuoden jälkeiseen aikaan.

– Juhlapromootio olisi ollut tärkeä promovoitaville, ja promootio on aina myös näkyvä tapahtuma Turun kaupunkikuvassa, Pyykkö toteaa.

Yhdeksi juhlavuoden haasteeksi nousi tarve muokata tapahtumia korona-aikaan sopiviksi. Esimerkiksi alkuvuodesta ensin loppuvuoteen siirretyt tiedekuntien Studia Generalia -luennot toteutettiin viime vaiheessa videotallenteina.

– Onnistuimme uusien tapahtumien luomisessa. Esimerkiksi Studia Generalia -luentojen muutos virtuaaliseksi mahdollisti suuremman yleisön, Pyykkö toteaa.

Kaupunginkirjastossa järjestetyt kaksi ensimmäistä luentoa ennättivät koota 60–80 kuulijaa. Suorana lähetetyt ja myöhemmin tallenteina katsottavaksi tulleet loput videot keräsivät kukin loppuvuoden aikana 125–370 katsojaa. Sama ilmiö näkyi virtuaaliseksi muutetuilla professoriluennoilla. Perinteisesti tapahtumat kokoavat 100–200 kuulijaa, nyt katsojajoukko on noussut osin jopa 600:aan.

Koronan vuoksi myös kansainvälinen rehtoriseminaari jouduttiin peruuttamaan. Ruotsin valtakunnan kolmen vanhimman yliopistokaupungin eli Uppsalan, Tarton ja Turun nyky-yliopistojen rehtorit kokoontuivat teeman ympärillä virtuaalisesti.

^{Yliopiston 100-vuotisnäyttely oli vuoden aikana esillä Turussa, Liedossa, Porissa, Salossa, Uudessakaupungissa ja Loimaalla. Ennakkoon suunnitelluista korona esti näyttelyn esilläolon ainoastaan Raumalla.}

Pyykkö on iloinen siitä, että juhlavuoden aikana katsottiin vahvasti tulevaisuuteen. Yksi esimerkki siitä ovat lahjoitukset, joista valtaosa kohdennettiin uuteen tekniikan alan koulutukseen ja tutkimukseen.

– Uuden tiedekunnan perustaminen on askel eteenpäin ja kohti uudenlaista yliopistoa.