Kompuroiva kuntauudistus petaa vaaleihin uutta jytkyä
Kuntarakenneuudistus hallitsee käynnissä olevaa vaalikeskustelua. Keskustapuolueen takkuileva asema uudistuksessa siivittää perussuomalaiset uuteen jytkyyn, ennustaa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo.
Kevällä 2011 perussuomalaiset sai veret seisauttavan vaalivoiton 19,05 prosentin ääniosuudella. Perussuomalaisista tuli maan kolmanneksi suurin puolue kokoomuksen ja SDP:n jälkeen. Keskusta jäi neljänneksi. Syksyn kunnallisvaaleihin käydään "ison jytkyn" varjossa.
Erikoistutkija Erkka Railon mukaan tuoreimmat mielipidemittaukset antavat olettaa, että perussuomalaiset saa "kuntajytkyn", eli nousee maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi myös kunnallisvaaleissa.
- Mittaukset ennustavat perussuomalaisille jopa 17 prosentin ääniosuutta, kun vielä vuoden 2008 vaaleissa perussuomalaiset sai vain 5,4 prosentin äänistä. Tuolloinkin puolueen ääniosuus oli kasvanut edellisistä vaaleista voimakkaasti, Railo kuvaa puolueen rajua nousua.
Euroopan talouskriisi varmisti kevään 2011 jytkyn
Tutkimuksista ilmenee, että perussuomalaisten kannatuksen kasvu perustui ennen kaikkea Euroopan talouskriisiin kärjistymiseen keväästä 2010 alkaen.
- Kreikan avustuspaketit herättivät monissa suomalaissa voimakasta paheksuntaa. Kolme viikkoa ennen vaaleja Portugalin hallitus joutui pyytämään talousapua Euroopan unionilta. Samalla putosi pohja keskustan väitteeltä, jonka mukaan Suomen ei tarvitse kasvattaa omaa osuuttaan Euroopan vakausrahastossa, Railo tarkentaa.
Suomalaisten tutkimusten havainnot ovat linjassa niin kutsutun agenda-setting -teorian kanssa. Sen mukaan tiedotusvälineet vaikuttavat äänestäjiin siten, että nämä tekevät äänestyspäätöksensä politiikan julkisuuden näkyvimpien teemojen mukaan.
- Kärjistetysti sanottuna, kun otsikoissa näkyivät Kreikan ja Portugalin avustuspaketit, valitsivat äänestäjät puolensa. Euroalueen puolustajat äänestivät esimerkiksi kokoomusta ja sen vastustajat perussuomalaisia.
Kuntauudistus peittosi eurokriisin
Euroopan unionin talouskriisi ei enää juuri näy otsikoissa. Jos oletetaan, että politiikan agenda jälleen ratkaisee vaalit, mistä perussuomalaisten kannatus kumpuaa?
Railo näkee tämän hetken näkyvimpänä politiikan julkisuuden teemana kuntarakenneuudistuksen. Mediajulkisuus osoittaa, millä puolueilla on uskottavuutta esiintyä aihetta koskevissa uutisissa.
- Kokoomus on selvästi hallitsevassa asemassa. SDP puolestaan näkyy niissä teemaa sivuavissa uutisissa, joissa käsitellään sosiaali- ja terveyspuolen palveluiden turvaamista. Perussuomalaiset asettuu kokoomuksen ja SDP:n vastustajaksi.
Keskustelussa alakynteen jäävistä puolueista esimerkiksi Railo nostaa keskustan, jolla on ollut selviä vaikeuksia saada näkyvyyttä vaalien alla. Railon mukaan keskustan heikko uskottavuus kuntarakenneuudistuksen vastustajana on seurausta ainakin kolmesta seikasta.
Media kirjoittaa mielellään vastarannan kiiskistä
Ensimmäinen keskustan asemaa heikentävä tekijä Railon mukaan on se, että puolueella on tuore ja ennestään tuntematon puheenjohtaja, joka ei ole ehtinyt julkisuudessa saada itselleen tunnettuutta ja vakuuttavuutta.
- Puoluejohtajien uskottavuuden kerääminen kestää tavallisesti useita vuosia. Näin oli esimerkiksi Jyrki Kataisen tai Jutta Urpilaisen tapauksessa.
Railon mukaan puolueiden näkyvyys politiikan julkisuudessa noudattaa karkeasti niiden voimasuhteita eduskunnassa tai niiden saavuttamaa kannatusta mielipidemittauksissa. Yksi merkittävä poikkeus tähän sääntöön on hyödyttänyt perussuomalaisia ja vaikeuttanut keskustan asemaa.
- Tiedotusvälineet kirjoittavat mieluummin puolueesta, joka asettuu selkeään vastarintaan suhteessa vastustajaan. Mitä helpompi toimittajien on tuottaa aiheeseen puolueiden vastakkainasettelu, sitä todennäköisemmin uutisessa mainitaan asettelun ääripäät. Usein toinen ääripää on populistipuolue, Railo korostaa.
Kolmantena tekijänä perussuomalaisten kannatusta on Railon mukaan hyödyttänyt Suomen kuntien valtarakenne.
Monissa suurten asutuskeskusten ulkopuolisissa kunnissa keskusta on hallitsevassa asemassa, ja kritisoitua kuntarakenneuudistusta on toteutettu näissä kunnissa usein keskustavetoisesti. Keskustan näkökulmasta tilannetta pahentaa edelleen se, että kuntarakenneuudistus aloitettiin toden teolla keskustan ollessa pääministeripuolue.
Railon mukaan lopputuloksena on, että keskusta edustaa näissä kunnissa valtaa ja perussuomalaiset vallan vastavoimaa.
- Perussuomalaiset on kuntarakenneuudistusta vastaan suunnattu protestin ääni. Näistä syistä tulemme näkemään lokakuun vaaleissa "kuntajytkyn".
LR