COVID-19 pandemian alkaessa keväällä 2020 yliopistot siirtyivät etäopetukseen hyvin lyhyellä varoitusajalla ja erilaisista lähtökohdista. InCompEdu-hankkeessa on koottu yhteen opettajien kokemuksia siitä millaisia haasteita nopea siirtymä aiheutti, miten niistä selvittiin, sekä miten etäopetusmenetelmät kehittyivät pandemian aikana.
Kyselyyn vastasi 525 opettajaa InCompEdu-hankkeeseen osallistuvista maista: Kroatia, Italia, Puola, Romania, Slovenia ja Suomi. Lisäksi haastateltiin opettajia näissä maissa.
Etäopetus käsitettiin kyselyssä laajasti, mukaan lukien erilaiset etäopetuksen vaihtoehdot. Etäopetukseen siirryttiin eri maissa erilaisista lähtökohdista: jopa puolella vastaajista ei ollut siitä minkäänlaista aiempaa kokemusta. Useimmiten kokemusta etäopetuksesta oli suomalaisilla vastaajilla (55%), ja seuraavaksi eniten Romaniassa (41%) sekä Kroatiassa (37%). Siirtyminen etäopetukseen aiheutti lisää työtä ja kokopäiväinen työskentely verkossa koettiin raskaana.
Pääasiallisena haasteena koko pandemian aikana opettajat pitivät opiskelijoiden osallistamista ja aktivointia. Laboratorio- ja kenttätyöskentelyä vaativat oppiaineet olivat ongelmallisimpia opettaa verkossa. Myönteisiä kokemuksia oli esimerkiksi ryhmätyöskentelystä sekä keskusteluista. Erilaisia ratkaisuja piti kehittää arviointiin ja tentteihin, jotka olivat etäopetuksen aikana hankalia toteuttaa.
Vastaajat raportoivatkin runsaasti hyviä käytäntöjä etäopetukseen liittyen. Etäopetus vaatii etukäteisvalmistelua ja esimerkkejä annettiin myös erilaisten oppimisympäristöjen käytöstä, oppituntien jaksottamisesta ja sovellusten hyödyntämisestä sekä monenlaisista aktivointimenetelmistä. Opettajat olivat saatavilla myös varsinaisten tuntien ulkopuolella, esimerkiksi etäkahvitauoilla.
Yliopisto-opettajien kannat etäopetukseen ovat erilaisia, ja eroja on myös eri maiden välillä. Enemmistö vastaajista aikoo hyödyntää etäopetusta myös jatkossa. Kuitenkin sekä opettajat että oppilaat kokevat, että erilaiset keskustelut verkossa eivät korvaa oikeita tapaamisia. Osa opettajista ei halua opettaa etänä tai ei pidä etäopetusta soveltuvana akateemiseen opetukseen. Etäopetuksen hyötyinä mainittiin esimerkiksi tasapuoliset osallistumismahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta sekä joustavuus. Tulevaisuudessa perinteisiä ja verkossa toteutettavia menetelmiä ja sovelluksia voidaankin yhdistellä.
Nyt julkaistavassa raportissa raportoidaan kyselyn tulokset. Maakohtaiset tulokset ovat raportin liitteissä, samoin kuin helmikuussa järjestetyn työpajan raportti.Hankkeessa tehdyistä haastatteluista julkaistaan erillinen raportti.
Lisätietoja
InCompEdu on Erasmus+ rahoitteinen hanke, joka toteutetaan 1.4.2021 – 31.3.2023. MKK koordinoi hankkeen osiota IO1 “Identification of problems and good practices with transferring academic teaching to on-line mode”. Hanketta koordinoi Gdanskin yliopisto Puolasta.
