Kivirannalle ja Gyllenbergille kliinisen tutkimuksen rahoitus
Turun yliopiston erikoitustutkija Riku Kiviranta ja tutkijatohtori David Gyllenberg ovat saaneet Suomen Akatemian kliinisen tutkimuksen rahoituksen. Kivirannan saama rahoitus on reilut 314 000 euroa, Gyllenbergin lähes 220 000 euroa. Rahoitus ulottuu elokuuhun 2020.
Kiviranta tutkii Wnt signaloinnin merkitystä luun ja ruston aineenvaihdunnan sekä luuytimen kantasolupesän säätelijänä.
– Wnt signalointi säätelee yksilönkehitystä monin tavoin, myös luun ja ruston muodostumista sekä verisolujen erilaistumista luuytimen kantasolupesässä. Raportoimme aiemmin, että Wnt signalointia aktivoivan Wnt1 proteiinin mutaatio johtaa varhaisen iän osteoporoosiin ja altistaa murtumille. Uusi tutkimuksemme selvittää Wnt1:n merkitystä luun aineenvaihdunnassa, rustosolujen erilaistumisessa sekä verisolujen muodostuksessa. Lisäksi tutkimme mekanismeja, joiden avulla Wnt1 säätelee näiden solutyyppien toimintaa, Kiviranta perusteli hakemustaan.
Hänen mukaansa säätelyn tarkempi tuntemus voi johtaa uusien hoitomuotojen kehittämiseen luuston, ruston sekä luuytimen sairauksiin.
David Gyllenberg tutkimusaiheena on sikiökauden riskitekijät, kognitiivinen suoriutuminen nuoruudessa ja skitsofrenia: Koneoppiminen sovellettu isoihin tietokantoihin.
– Kliininen skitsofrenia psykoosioireineen puhkeaa yleensä myöhäisnuoruudessa tai varhaisessa aikuisuudessa, mutta aivokehitys on muuttunut jo vuosia ennen. Varhaista puuttumista varten tarvitaan tietoa siitä ketkä ovat riskissä kehittää skitsofreniaa, Gyllenberg toteaa hakemuksessaan.
Mikäli kyettäisiin yhdistämään riskitekijöitä useista aivokehityksen kannalta kriittisistä ajankohdista, kuten sikiökaudesta ja nuoruudesta, voitaisiin todennäköisesti suuremmalla todennäköisyydellä ja tarkkuudella tunnistaa suuren riskin henkilöitä.
– Näiden riskitekijöiden yhdistelmät eivät kuitenkaan ole tiedossa. Tutkimuksessamme hyödynnetään kansallisia rekistereitä ja sovelletaan menetelmiä koneoppimisesta jotta näitä yhdistelmiä voidaan tunnistaa sekä tutkitaan riskitekijäyhdistelmien yhteyttä pitkäaikaisennusteeseen. Tämä tieto on tärkeä sekä kliinisestä että kansanterveydellisestä näkökulmasta, Gyllenberg toteaa.
Kaikkiaan rahoitus myönnettiin kahdeksalle tutkijalle. Joukossa on myös Turun yliopiston dosentti, Tyksissä työskentelevä Laura Airas, joka tutkii etenevää MS-tautia.
– Keskimäärin 15 vuoden kestoisen aaltomaisen tautijakson jälkeen tauti useimmiten siirtyy toissijaisesti etenevään vaiheeseen, jota luonnehtii tasainen neurologisten oireiden kertyminen ja kävelykyvyn heikkeneminen. Toisin kuin aaltomaiseen MS-tautiin, etenevään tautiin ei ole tarjolla taudinkulkua muuntavaa lääkitystä. Tutkimuksemme tähtää etenevän MS-taudin hoidon ja seurannan kehittämiseen PET-kuvauksen ja mikroglia-solukon aktiivisuuden muuntelun avulla, Airas toteaa.
Erja Hyytiäinen