Kirkasvalokylvyllä mieli virkeäksi
Syksyn tullen noin kaksikymmentä prosenttia suomalaisista kärsii mielialan laskusta ja väsymyksestä. Apu voi löytyä kirkasvalohoidosta.
Turun yliopiston pääkirjastossa voi nauttia kirkasvalolampun tarjoamasta piristyksestä. Turun kulttuuriasiainkeskuksen tarjoama valo on vapaassa käytössä helmikuun loppuun saakka.
Syksyllä ja talvella esiintyvä kaamosväsymys tai sen äärimuoto kaamosmasennus selittyy valon määrän vähenemisellä ja mahdollisesti lämpötilan muutoksella kylmemmäksi.
Kaamosoireilu ilmenee lisääntyneenä ruokahaluna, painon nousuna ja kasvaneena unentarpeena. Olo voi olla myös vetämätön.
Oireilu alkaa tavallisesti lokakuun tienoilla, jolloin valon määrä vähenee ja säätila voi olla sateisen synkkä. Viimeistään marraskuussa tulevat oireet, jos ovat tullakseen.
- Kaamosoireilun määrä ja vakavuus on henkilökohtaista. Yksilön perimä ja melatoniinin ja seratoniinin muuttuva määrä keskushermostossa vaikuttavat yhdessä lopputulokseen, aihetta tutkinut psykiatrian professori Simo Saarijärvi kertoo.
Professori Saarijärvi suosittelee hoitokeinoksi kirkasvalohoitoa.
- Kirkasvalohoito auttaa tyypillisissä oireissa. Asiaa on tutkittu noin 20 - 30 kontrolloidussa tutkimuksessa ja sille on pätevää tieteellistä näyttöä. Valohoito keventää oloa ja ihminen tuntee olonsa pirteämmäksi hoidon jälkeen, Saarijärvi kertoo.
Kerran päivässä kirkasvalokylpyä
Kirkasvalolampun läheisyydessä oleillaan kerran päivässä puolesta tunnista kahteen riippuen lampun valotehosta. Paras aika hoidolle on aamu. Suoraan valoon katsomista tulisi välttää, koska se voi aiheuttaa silmien ärsytystä tai päänsärkyä. Silmänpohjan sairauksista kärsivien tulee neuvotella ennen hoitoa silmälääkärin kanssa.
Mikäli kaamosoireet eivät häviä valohoidon ja D-vitamiinin ruokavalioon lisäämisen myötä tai ne häiritsevät merkittävästi elämää, tulee hakeutua lääkäriin.
- Kyseessä voi olla vakava masennustila, joka ei pelkällä valon määrän lisäämisellä mene ohi, Saarijärvi sanoo.
Jos kirkasvalohoidosta on apua, sitä voi jatkaa kevääseen saakka. Tällöin valon ja lämmön määrä luonnossa lisääntyy ja oireet useimmiten häviävät.
Kaamosoireilun taustalla sopeutuminen pimeään ja kylmään
Kaamosoireilu on yleisin vuodenaikaan liittyvä mielialahäiriö ja se on naisilla yleisempää kuin miehillä.
- Pimeä ja kylmä vaikuttavat nisäkkäisiin. Ihminen, niin kuin kaikki muutkin nisäkkäät, reagoivat pimeään aikaan. Silloin esimerkiksi karhut menevät talviunille. Ihmisellä vastaava reaktio on kaamosoireilu, Saarijärvi toteaa.
Kirkasvalolamppujen lisäksi markkinoilla on sarastusvaloja ja korvavalokuulokkeita. Niistä professori Saarijärvi suosittelee vain toista.
- Sarastusvaloa käytetään ikään kuin herätyskellona. Hiljalleen kohoava valotaso auttaa heräämään. Sarastusvalo auttaa siis oikeasti. Korvavalokuulokkeiden tehosta uupuu tieteellinen näyttö, joten niiden toimivuudesta en osaa sanoa, Saarijärvi lopettaa.
Susanna Eronen
Kuvat: Hanna Oksanen, Susanna Eronen, SS