Kirjaston tietotorstai: Mitä ne vapaakappaleet oikein ovat?

Vapaakappaletoiminnan tarkoituksena on saada tallennettua muutamiin kirjastoihin kotimainen julkaisutuotanto. Tallettaminen koskee painotuotteita (kuten kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, julisteita, karttoja, nuotteja ja pienpainatteita), äänitteitä ja muita tallenteita sekä digitaalisia julkaisuja ja muuta verkkoaineistoa. Toiminta perustuu lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestän), 1433/2007 (kulttuuriaineistolaki).

Lakiin perustuvan vapaakappaleoikeuden pyrkimys on suomalaisen julkaisutuotannon säilyttäminen ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tiedon tarvitsijoiden käyttöön nyt ja tulevaisuudessa. Vapaakappalekokoelmissa säilyy myös sellainen aineisto, joka muuten katoaa saatavilta nopeasti ja jota muut kirjastot eivät talleta.

Missä vapaakappaleita säilytetään

Eri puolilla Suomea sijaitsevat vapaakappalekokoelmat tukevat alueellisen tasa-arvon toteutumista ja turvaavat kulttuuriperinnön säilymistä. Vapaakappaleoikeus on Suomessa nykyään kuudella kirjastolla:

• Kansalliskirjasto (aiemmin Helsingin yliopiston kirjasto)

• Turun yliopiston kirjasto

• Åbo Akademin kirjasto

• Jyväskylän yliopiston kirjasto

• Oulun yliopiston kirjasto

• Itä-Suomen yliopiston kirjasto

Kirjat, aikakauslehdet, sarjat, nuotit ja kartat tulevat kaikkien vapaakappalekirjastojen kokoelmiin. Sanomalehdet, äänitteet ja tallenteet säilytetään vain Kansalliskirjastossa, pienpainateaineisto Kansalliskirjaston lisäksi Turun yliopiston kirjastossa. 

Sähköiset vapaakappaleet ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin arkistoimat aineistot ovat käytettävissä vapaakappaletyöasemilla kaikissa vapaakappalekirjastoissa sekä Eduskunnan kirjastossa ja Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa. 

Mistä vapaakappaleet saadaan

Vapaakappaleiden luovutusvelvollisia ovat

• valmistaja, kun julkaisu tai tallenne on valmistettu Suomessa

• julkaisija tai kustantaja, kun se valmistaa itse tai valmistuttaa ulkomailla tuotteita, jotka on tarkoitettu levitettäväksi Suomessa

• maahantuoja, kun julkaisijalla tai kustantajalla ei ole toimipaikkaa Suomessa

• verkkoaineistojen osalta luovutusvelvollisuus on verkkojulkaisijalla. Verkkojulkaisijoiksi katsotaan myös aineistojen välittäjät, verkkokirjakaupat ja verkkomusiikkikaupat. 

Luovutusvelvolliset toimittavat julkaisutuotantoaan vaaditut määrät Kansalliskirjaston vapaakappaletoimistoon, joka lähettää ne vapaakappalekirjastoihin. 

Vapaakappaleet Turun yliopiston kirjastossa

Turun yliopiston kirjastoon on saatu vapaakappalelain - eli nykyisen kulttuuriaineistolain - ansiosta aineistoa vuodesta 1919 lähtien. Sanomalehtiä lukuun ottamatta Turun yliopiston kirjasto saa edelleen vapaakappaleina kaikki suomalaiset painotuotteet.

Vapaakappaleita tallennetaan Turun yliopiston kirjastossa kolmessa yksikössä

• Feeniks-kirjastossa ovat kirjat, aikakauslehdet, nuotit ja osa pienpainatteista

• Educariumin kirjastoon on sijoitettu kartat

• Sanomalehti- ja pienpainatepalveluista Raisiosta löytyvät suurin osa pienpainatteista, julisteet, osa aikakauslehdistä ja vapaakappaleina saadut suomenkieliset sanomalehdet vuosilta 1919-2007 (tämän jälkeen sanomalehtiä ei ole vapaakappaleina kirjastoomme tullut). Lehtiä on myös ennen vuotta 1919. Ne on saatu pääosin lahjoituksina.

Kulttuuriaineistotyöasema eli vapaakappaletyöasema on Kansalliskirjaston ylläpitämä. Poikkeusaineistona radio- ja televisioarkisto, jonka ylläpidosta vastaa Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI). Kulttuuriaineistotyöasemat sijaitsevat Feeniks- ja Arcanumin kirjastoissa ja niillä on käytettävissä sähköiset ja digitoidut kulttuuriaineistot (vapaakappaleet). Kulttuuriaineistotyöasemat ovat kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä, joten myös muut kuin yliopistoyhteisön jäsenet voivat hyödyntää työasemien palveluja. 

Miten saan vapaakappaleita käyttööni

Vapaakappaleet ovat varastossa. Kaikkia vapaakappaleisiin kuuluvia kirjoja saa tutkittavaksi tekemällä tilauksen Volter-tietokannassa viimeistään tarvettasi edeltävänä aukiolopäivänä. Huomaa, että osa vanhoista kirjoista sekä pienpainatteet eivät ole tietokannassa, ja ne saat käyttöösi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@utu.fi.

Osaa voi käyttää pelkästään kirjaston tiloissa. 
 

• Feeniks-kirjaston tiloissa käytettäviä, ei kotilainattavia ovat kaunokirjat, sarjakuvat, lastenkirjat, sanakirjat, matkaoppaat, oppikirjat, alle 48-sivuiset kirjat sekä ennen vuotta 1901 julkaistut kovakantiset kirjat ja ennen 1960-lukua julkaistut pehmeäkantiset kirjat. 

• Muita kulttuuriaineistolain piiriin kuuluvia kirjoja saa pääsääntöisesti kotilainaan.

• Kirjaston tiloissa käytettäviä, ei kotilainattavia ovat 

  • Aikakauslehdet ja tilastojulkaisut  - käyttö Feeniks-kirjaston asiakastiloissa

  • sanomalehdet, pienpainatteet ja julisteet - käyttö Raision Sanomalehti- ja pienpainatepalvelun asiakastilassa

Käyttö- ja lainausrajoitukset johtuvat lakisääteisestä säilytysvelvollisuudesta. Tavoitteena on, että aineisto ja kulttuuriperintö säilyy ja on myös tulevien sukupolvien hyödynnettävissä. Yleisin syy siihen, miksi asiakas ei saa haluamaansa aineistoa käyttöönsä, onkin sen heikko kunto. Onneksi nämä löytyvät useimmiten myös digitoituina.  

Lisätietoa

• Voit etsiä vapaakappaleita Volter-tietokannan kautta.

• Löydät tietoa vapaakappaleista kirjaston kulttuuriaineistot-oppaasta.

• Lisätietoja saat kirjaston asiantuntijoilta osoitteesta kirjasto@utu.fi