Kirjaston tiedonhankinnan opetus ja neuvonta toimivat etänäkin
Koronapandemia ei ole hiljentänyt yliopiston kirjastoa, vaikka tilat ovat tällä hetkellä hyvin rajatussa käytössä. Kun Turun yliopisto ja kirjaston yksiköt suljettiin vauhdilla reilu vuosi sitten, henkilökunta ryhtyi yhtä vauhdikkaasti luomaan korvaavia toimintatapoja lähipalveluille. Kirjaston asiantuntijat tavoittaa entiseen tapaan virtuaalisesti, ja Volter-tietokannasta voi hakea aineistoja, joista yhä suurempi osa on käytettävissä sähköisessä muodossa.
Kirjaston tiedonhankinnan opetuksessa ja muissa koulutuksissa verkko-opetusta on annettu jo kauan, mutta keväällä 2020 myös lähiopetus piti siirtää verkkoon. Kokemuksistaan kertovat informaatikot Leena Tonttila ja Anu Valtari tietopalvelutiimistä.
Leena Tonttila opettaa kasvatustieteilijöitä ja opettajaopiskelijoita niin Turussa kuin Raumalla. Anu Valtarin erikoisalaa on kauppakorkeakoulun tiedonhankinnan opetus. Lisäksi Leena neuvoo ja kouluttaa avoimeen julkaisemiseen ja tutkimusdataan liittyvissä kysymyksissä, ja Anu kuuluu myös kirjaston metriikka- ja arviointipalvelujen tiimiin. Metriikkatiimiläiset työstävät parhaillaan kirjaston osuutta yliopiston tutkimuksen arviointiprojektissa (RAE).
Verkko-opetus opettaa tekijöitään
- Kauppakorkeakoulussa opetuksemme on nyt paljolti itsenäisesti suoritettavina verkkokursseina Moodlessa, mutta verkkoluentojakin pidämme, kertoo Anu Valtari. - Ensimmäisen vuoden opiskelijat käyttävät ViLLE-oppimisalustaa.
Samat alustat ovat käytössä myös kasvatustieteen ja opettajakoulutuksen opiskelijoilla. Runsas lähiopetus on vaihtunut vuorovaikutukseen verkossa.
Molemmat informaatikot kokevat, ettei työn sisältö ole juuri muuttunut, vaikka kohtaamiset kirjastossa ja luokassa jäivät pois.
- Opetamme ja neuvomme tiedonhaun kysymyksissä kuten ennenkin, vain välineet ja ympäristö ovat nyt toisenlaisia, he toteavat.
Verkko-opetus vaatii opettajalta varsinkin aluksi paljon työtä, ja poikkeusaika onkin ollut aktiivista uusien välineiden opettelua. Sen molemmat kokevat pelkästään tervetulleeksi asiaksi.
- Esimerkiksi opetusvideoita varten on opiskeltu perusteellisemmin monenlaisia video-, editointi- ja tekstitysohjelmia. Zoom otettiin haltuun opetustilanteita varten. Myös tutuista työvälineistä kuten Moodlesta ja Seafilesta on oppinut uutta, koska niitä on nyt käyttänyt enemmän, Anu ja Leena toteavat.
Lähiopetusta ja verkko-opetusta
Lähi- ja verkko-opetuksessa on hyvät ja huonot puolensa.
- Luokassa opiskelijoihin saa suoran kontaktin ja he voivat esittää kysymyksiä saman tien. Poikkeusoloissa verkkokursseilla opiskelijat työskentelevät verkossa itsenäisesti tehtävien parissa, ja näen luokkatilannetta paremmin jokaisen opiskelijan kohdalla, miten oppi on mennyt perille. Koen myös, että opetusvideoilla olen pystynyt selittämään asiat tiiviimmin ja tehokkaammin ja näin tarjoamaan opiskelijoille selkeitä paketteja oppimista varten, pohtii Leena Tonttila.
- Minäkin olen kokenut verkko-opetuksen toimivana ja opiskelijoille myös joustavampana kuin lähiopetuksen, miettii Anu Valtari.
- Aikaisemmin lähiopetukseen tuleminen on saattanut olla hankalaa erityisesti niille opiskelijoille, jotka eivät asu Turussa tai ovat jo työelämässä. Kuitenkin oppiminen tapahtuu aivan yhtä hyvin etäyhteydellä ja itsenäisenä verkko-opiskeluna.
Erilaiset etäopetusmuodot antavat molempien mielestä tilaa eri tavoin oppiville. Live-opetuksessa verkossa opiskelija voi keskittyä kuuntelemiseen tai osallistua keskusteluun. Itseopiskelukurssin taas voi suorittaa joustavasti omassa aikataulussa ja kerrata asioita opetusmateriaalin avulla kaikessa rauhassa. Verkkokurssit ovatkin saaneet kiitosta opiskelijoilta.
Opettajalle luennointi verkossa on joskus koettelevaa, kun kuulijoiden reaktioita ei näe eikä heistä muodostu ryhmää samalla tavoin kuin luokassa. Zoom-luentoihin on haastavampi saada samanlaista vaihtelua kuin lähiopetustilanteisiin. Joitakin keinoja kuitenkin on, kuten opiskelijoiden aktivoiminen pienryhmäkeskusteluilla tai erilaisilla kyselyillä.
- Ihanteellinen kurssitoteutus voisi olla lähi- ja verkko-opetuksen yhdistelmä, tilanteen ja tarpeen mukaan, summaavat Leena ja Anu.
Oppia tulevaisuuden opetukseen
Poikkeusaika on muuttanut opetusta pysyvästi, uskovat molemmat informaatikot.
- Opittuja taitoja ja välineitä kannattaa hyödyntää jatkossakin. Nyt on nähty, että tiedonhankinnan opetus toimii myös verkossa, osittain paremminkin, sanoo Leena Tonttila.
- Eiköhän jatkossa opeteta enemmän verkossa, arvelee Anu Valtarikin. - Verkko-opetuksella avaamme uusia mahdollisuuksia opiskeluun Suomessa, jossa välimatkat ovat pitkät. Tuodaan opiskelu ihmisten luo eikä odoteta, että ihminen tulee opiskelun luo.
Miinusta etätyössä ovat olleet yliopistolaisten spontaanien kohtaamisten puute ja opiskelijoiden yhteydenottojen väheneminen, kun kirjastossa ei ole voinut tavata. Leena, Anu ja muut kirjaston informaatikot ottavat edelleen mielellään vastaan viestejä ja kysymyksiä, joita voi lähettää tietopalvelun yhteiseen osoitteeseen tietopalvelu@utu.fi.