Kenellä on valta määritellä turvallisuuden uhat?
Turvallisuuspuheella poliitikot pyrkivät oikeuttamaan tekoja, joita muuten ei hyväksyttäisi.
Yleisen turvallisuuden vuoksi yksilöt ovat usein valmiita luopumaan oikeuksistaan.
- Siksi poliittisen puheen kriittinen arviointi on tärkeää, turvallistamisteorian tutkija Juha Vuori toteaa.
Kiinan turvallisuuspolitiikkaa käsittelevässä väitöskirjassaan Vuori ulottaa tarkastelunsa kulttuurivallankumouksen alkuun vuonna 1966, Taivaallisen rauhan aukion vastavallankumouksellisiin välikohtauksiin 1976 ja 1989 sekä Falungongin pahan kultin vastaiseen kampanjaan 1999.
Neljän tapahtuman kautta Vuori tutki, miten kommunistisen puolueen edustajat ovat tehneet sosiaalisista tapahtumista kansallisen turvallisuuden kysymyksiä ja millaisia vastareaktioita se on tuottanut.
- Turvallisuusuhkien määrittelystä voi muodostua vastavuoroisten siirtojen valtapeli. Poliitikoiden turvallistamispuhe voi kääntyä itseään vastaan, jos heidän uhkaksi määrittelemänsä ryhmät alkavatkin väittää, että itse asiassa puolueviranomaiset ovat se todellinen uhka.
Vuoren aineisto koostui puoluejohdon julkisista puheista, sekä puolueen sisältä vuodetuista dokumenteista ja johdon keskusteluista. Turvallistamisen kohteina olleiden vastaavia aineistoja Vuori käytti mahdollisuuksien mukaan.
Aineistosta paljastui, että puolueen sisällä on monesti käyty vakavia keskusteluja siitä, onko jokin kysymys turvallisuuskysymys vai ei. Kriittisten arvioiden esittämisellä on ollut pitkäkestoisia poliittisia seuraamuksia henkilöiden urille. Vuori kuitenkin korostaa väitöksessään, että turvallisuuspuheen kyseenalaistamisen ja vastarinnan mahdollisuudet näyttävät lisääntyneen Mao Zedongin jälkeisellä aikakaudella, 1970-luvulla alkaneiden uudistusten myötä.
Kylmän sodan varjosta varttui lupaava Kiina-tutkija
Aasia ja etenkin japanilainen kulttuuri sekä estetiikka ovat kiehtoneet tutkijaa aina. Kamppailulajeja Vuori kertoo harrastaneensa yli 20 vuotta, ja hieman erilainen nuoruuden kiinnostuksen kohde Vuorelle ovat olleet ydinaseet.
- Kylmän sodan ydinkauhun alla eläminen on ollut lapsuudessani voimakas kokemus, sieltä kai kiinnostus näihin kysymyksiin kumpuaa.
Ydinaseita Vuori on käsitellyt opinnäytetöissään ja myöhemmin myös opetuksessa. Vuoden luennoitsija -palkinnon ainejärjestöltä pokannut Vuori on yleisön pyynnöstä vetänyt ydinaseet ja kansainvälinen politiikka -kurssiaan vuodesta toiseen. Tutkimustyössä turvallistamisteoria sekä Kiinan turvallisuuspolitiikka ovat kuitenkin nousseet kiinnostuksen kärkeen.
- Kun tulin 90-luvun puolivälissä opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa, oli kylmän sodan maailma väistynyt, ja Kiina oli nouseva valta. Päätin painottua opinnoissani mahdollisimman paljon Aasiaan. Nyt on ollut kiehtovaa seurata, miten paljon aihepiirin opintomahdollisuudet ja tutkijakoulutus ovat laajentuneet.
Kiinan kieliopinnot Vuori aloitti heti yliopistoon tultuaan ja Kiinassa vietetyt kaudet ovat harjoittaneet käytännön kielitaitoa. Kiina sujuukin tutkijalta sujuvasti, tai ainakin melkein.
- Mao Zedongin puheita pystyn lukemaan hyvin, mutta jos saan kiinalaisen menun käteen niin voikin olla hankalampaa, harmittelee Vuori sanavarastonsa rajallisuutta.
Turvallisuusuhkat saavat länsimaat luopumaan perusarvoistaan
Turvallisuusteoriaan keskittyvää tutkijaa itseään eivät huoleta niinkään ihmiskuntaa uhkaavat konfliktit tai sivilisaation loppu. Enemmän häntä huolettaa se, miten esimerkiksi terrorismin vastaisella sodalla on länsimaissa alettu oikeuttaa tiettyjen perusarvojen rapautumista.
- Aiemmin tärkeää on ollut yksilön oikeus olla olemassa ilman, että häntä valvotaan. Nyt ihmiset luopuvat yksityisyydestään vapaaehtoisesti. Ollaan lipsumassa väärään suuntaan!
Huomaa Vuori tulevaisuudessa globaaleja turvallisuusriskejäkin.
- Ilmastonmuutoksella voi olla vakavia turvallisuuspoliittisia seurauksia, jos elinalueiden tuhoutumisesta seuraa mittavia kansainvaelluksia. Suurvaltojen väliseen ydinsotaan en kuitenkaan usko, se olisi liian hirvittävä skenaario toteutuakseen. Ydinvarustelussa voisi korkeintaan seurata jokin pienempien maiden välinen paikallinen konflikti, Vuori maalailee.
Pystyykö ydintuhon uhkan ja globaalin turvallisuuden riskien kysymyksiä pohtiva tutkija nukkumaan yönsä rauhassa?
- Mustasta huumorintajusta on apua, ja onneksi aasialaisen filosofian noudattaminen auttaa pistämään asioita perspektiiviin, Vuori lopettaa levollisesti.
Teksti: Liisa Reunanen
Kuva: Robert Croma (Taivaallisen rauhan aukio vuonna 1989), LR