Kätketty vero ja tilastotieteen lumo

​Kansantaloustieteen professori Kaisa Kotakorpi luennoi verojärjestelmän monimutkaisuudesta. Hän muistutti, että vero- ja tulonsiirtojärjestelmät ovat usein hyvin monimutkaisia erityisesti pienillä tulotasoilla. Kun henkilö miettii esimerkiksi työpaikan vastaanottamisen rahallisia hyötyjä, työstä saatavan palkan lisäksi laskelman lopputulokseen vaikuttavat kyseisellä tulotasolla voimassa oleva veroprosentti, tuloista verotuksessa tehtävät vähennykset ja erilaisten sosiaalitukien pieneneminen.

Monimutkaisuus ei kuitenkaan ole pelkästään negatiivinen asia.

– Monimutkaisuus voi toisaalta edistää verojärjestelmän tehokkuutta: esimerkiksi mahdollisimman yksinkertainen, lineaarinen verojärjestelmä on harvoin optimaalinen.

Toisaalta järjestelmän monimuotoisuus aiheuttaa veronmaksajille myös kustannuksia.

– Monimutkaisuus voi olla eräänlainen kätketty vero (hidden tax), joka ei välttämättä ole tasaisesti jakautunut erilaisten veronmaksajien kesken. Tämä näkökohta on jäänyt tutkimuksessa vähemmälle huomiolle.

Tilastotieteen kehittämistarpeet tapetilla

Tilastotieteen professori Hannu Oja pureutui luennollaan tilastotieteen haasteisiin koulutuksessa, tutkimuksessa ja yhteiskunnassa.

– Turun yliopistossa on ymmärretty tilastotieteen alan kehittämistarpeet perustamalla tilastotieteen keskus takaamaan tilastotieteen osaaminen, laadukas ja korkeatasoinen kvantitatiivinen koulutus ja tutkimus ja sen jatkuminen yliopistossa.

Oja muistutti kuulijoitaan siitä, että kuluva vuosi 2013 on julistettu kansainväliseksi tilastotieteen juhlavuodeksi osittain herättelemään päättäjiä tunnistamaan alan ongelmat ja tilastotieteen merkityksen yhteiskunnassa.

– ’Kuinka mainioita aikoja nämä ovatkaan teoreettiselle tilastotieteelle’, Oja siteerasi ruotsalaista tilastotieteilijä Ulf Grenanderia.

Taiturointia tieteiden välissä

Matemaattisten aineiden didaktiikan professori Harry Silfverberg pohti luennollaan oppialansa roolia ja luonnetta.

– Suuntautumisensa vuoksi matemaattisten aineiden didaktinen tutkimus on tyypillisesti poikkitieteellistä tutkimusta edellyttäen kasvatustieteellisen ja pedagogisen asiantuntemuksen lisäksi tutkimuskohteensa mukaista oppiaineen erityisosaamista. Kuten kasvatustieteellisessä tutkimuksessa yleisemminkin, tutkimuksen ote voi tutkimusproblematiikkansa ohjaamana olla psykologisesti, sosiologisesti, historiallisesti, filosofisesti tai koulutuspoliittisesti orientoitunutta.

Silfverbregin mukaan viime aikoina matematiikan didaktiikan ja kielididaktiikan tutkijat ovat löytäneet yhteisiä tutkimusintressejä monelta suunnalta.

– Varhainen matemaattisten käsitteiden muodostus muistuttaa luonnollisen kielen oppimista, ja oppimisen haasteiden taustalla ovat usein kielenoppimisen vaikeudet. Matematiikka on osaltaan myös semioottinen järjestelmä ja omaa monia kielelle tyypillisiä piirteitä.

Rahoitusosaamista yrityksille ja kuluttajille

Liiketaloustiede, rahoituksen professori Mika Vaihekoski pohti esityksessään rahoitusalan yhteiskunnallista roolia. Vaihekosken mukaan yritysten olisi opittava ymmärtämään uuden oman pääoman ja riskien jakamisen merkitys kasvun mahdollistajana. Käytännön esimerkkinä tästä toimivat pörssilistautumisen hyödyt uuden pääoman lähteenä ja yrittäjän varallisuuden turvaajana.

– Koska listautumisten määrä on varsin matala Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin, tarvitsevat yritykset selvästi lisää rahoitusosaamista.

Vaihekoski muistutti, että rahoitusosaamisen kasvanut merkitys yhteiskunnassa koskee myös yksittäisiä kansalaisia.

– Taustalla on useita seikkoja, mutta lopputuloksena on, että me kaikki joudumme yhä enenevässä määrin tekemään rahoituksellisia päätöksiä talouteemme liittyen. Tutkimustulokset toisaalta osoittavat, että osaamistasossa on selkeästi parantamisen varaa.

JM
Kuva: Tytti Sokura