Kasvatustieteiden laitosta juhlittiin 60-vuotisjuhlaseminaarissa
Keskiviikkona 13.12. järjestetyssä seminaarissa kuultiin Turun yliopiston ja kaupungin terveiset sekä lukuisia juhlaluentoja, joiden aiheet kytkeytyivät tiiviisti sekä 60 vuotta täyttävän laitoksen arvokkaaseen historiaan että paikoin myös sen tulevaisuuteen.
Professori Risto Rinne.
Tilaisuuden avasi kasvatustieteiden laitoksen johtaja, professori Risto Rinne kiittämällä paikalle saapuneita sekä lainaamalla niin Suomen ensimmäistä opetusalan julkaisua Tidskrift utgiven av Pedagogiska föreningen i Finlandia, Turun yliopiston entisen rehtorin Turun yliopiston entisen rehtorin Osmo Järven lukukauden avajaispuhetta laitoksen perustamisvuodelta 1957 sekä senaattorin, myöhemmin Turun yliopiston kanslerin, E. N. Setälän puhetta Turun yliopiston perustamisjuhlasta:
– Olkoon se korkeakoulu, jonka kansalaisten rakkaus perustaa Suomen lounaiseen pääkaupunkiin sinä suurena ikkunana länttä ja etelää kohti, joka johtaa valovirtaa koko Suomen kansalle. Kohotkoon korkealle tuon uuden tiedon temppelin harja. Kaartukoot ylhäiseksi sen valoikkunakaaret. Avartukoot avariksi ja ilmaviksi sen vastaiset oppisalit. Asukoon tuossa tiedon temppelissä ylimpänä kansallinen mieli, mutta sellainen, joka on vapaa kaikesta ahdasmielisyydestä, kaiken kansalliskiihkon ummehtuneesta ilmasta. Sellainen kansallinen mieli, joka tajuaa, että kaiken kansallisen työn korkeimpana mittana ja määränä on ihmisyys, Rinne lausui Setälää lainaten.
Rehtori Kalervo Väänänen antoi Rinteen avauspuheenvuoron jälkeen Turun yliopiston tervehdyksen juhlavuottaan viettävälle laitokselle.
– Haluan lausua parhaimmat onnittelut tästä 60 vuoden varsin kunnioitettavasta iästä. Kun itsekin olen yli kuusikymmentävuotias, täytyy todeta, että se on aivan erinomainen ikä, Väänänen letkautti puheensa alussa.
Väänänen totesi, että yliopiston on ensiarvoisen tärkeää suunnata katseensa rohkeasti horisonttiin ja tarkastelikin puheenvuorossaan kasvatustieteiden tulevaisuutta. Väänänen päätti puheensa viittaamalla professori Rinteen lainaaman kansleri Setälän sanoihin sekä yliopistolakiin.
– On varmasti kaikkien etu, että perustaidot, kuten esimerkiksi lukeminen, laskeminen ja tietyt sosiaaliset taidot, tulevat kaikkien maailman lasten ulottuville. Siten voimme vapaana tästä kansalliskiihkoisesta ahdasmielisyydestä mutta silti kansallisella mielellä edistää, kuten yliopistolaissa todetaan, sekä isänmaan, että ihmiskunnan asiaa.
Sivistystoimen johtaja Timo Jalonen totesi Turun kaupungin tervehdyksessä kasvatustieteiden laitoksella olevan merkittävä rooli Turun kehityksessä myös kaupungin näkökulmasta. Jalosen mukaan kaupungin palveluksessa on reilusti yli 2000 opettajaa, joista valtaosa on saanut tutkintonsa Turun yliopistosta.
– Vuosien aikana on tehty koko joukko yhteistyötä ja yhteisprojekteja kasvatustieteiden laitoksen kanssa. Turun kaupungin puolesta välitän lämpimimmät onnittelut laitokselle ja toivon, että jo pitkään jatkunut yhteistyö jatkuu vielä ainakin seuraavat 60 vuotta, Jalonen päätti puheensa.
Laitoksen arvokas historia ulottuu aina 1930-luvulle
Seminaarin ensimmäisen juhlaesitelmän piti kasvatustieteiden laitoksen professori Arto Jauhiainen, joka luennoi laitoksen pitkästä historiasta.
– Oppiaineen juuret palautuvat aina 1930-luvulle, jolloin yliopisto oli vielä nuori. Jalmari Salomaan filosofian professuurin aikaan alettiin tehdä valmisteluja oman oppiaineen perustamisesta. Koska varoja ei löytynyt, Salomaalla oli kolmen eri oppiaineen rinnakkaisprofessuuri, mukaan lukien tuolloin kasvatusoppina tunnettu oppiaine, Jauhianen kertasi.
Professori Arto Jauhiainen pitämässä juhlaesitelmäänsä.
Jauhiaisen esitelmässä kuultiin laitoksen eri vaiheista aina oppiaineen perustamisesta vuonna 1957 sekä ensimmäisestä naisprofessorista Inkeri Vikaisesta (1959–1977) laitoksen ensimmäisiin väitöksiin 1970-luvun alussa, oman tiedekunnan perustamiseen samalla vuosikymmenellä sekä 1990-luvulla nousseisiin elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen suuntauksiin, joiden etabloiduttua kasvatustieteissä laitokselle myös perustettiin aikuiskasvatuksen professuuri.
– Voi kai sanoa, että tähän asti kaikki on mennyt hyvin. Tutkimus on kasvanut, maisterit sijoittuvat hyvin työelämään, ja laitoksen yhteiskunnallinen toiminta on ollut laaja-alaista. Kun katsoo teitä, kasvatustieteilijöitä monessa sukupolvessa, näyttää siltä, että myös tulevaisuus on valoisa, Jauhiainen päätti puheensa.
Kasvatustieteiden laitoksen historiaa on esitelty laitoksen sivuilla
Heikki Kettunen