Käsitykset ja lait perheväkivallasta juontuvat historiasta
07.10.2013
”Väkivaltainen nainen on kulttuurinen oikku. Perheensisäiset asiat eivät kuulu poliisille.Syy miehen väkivaltaisuuteen löytyy naisesta.” Käsitykset ja mielikuvat lähisuhdeväkivallasta ovat uppoutuneet syvälle kulttuuriimme ja ajatusmalleihimme.
Oikeustieteen tohtori Kevät Nousiainen ja filosofian tohtori Satu Lidman loivat Sukupuoli ja väkivalta -asiantuntijaseminaarissa katsauksen sukupuolittuneen väkivallan historiaan ja taustoittivat nykytilannetta.
– Perinteisesti väkivalta on nähty miehisenä. Kriminologiassa alettiin 1970-luvulla kiinnostua sukupuolen ja väkivallan tarkastelusta. Oikeuspoliittisen tutkimuskeskuksen tutkimuksissa alkoi käydä ilmi, että lähisuhdeväkivalta on täällä yleinen ongelma, jossa naiset ovat useimmiten uhreja, usean vuosikymmenen ajan asian parissa työskennellyt Nousiainen kertoi nykytilanteen taustoja.
Muutos perheväkivallan syyteoikeudellisessa käsittelyssä tapahtui 1990-luvulla kansainvälisen painostuksen myötä. Tuolloin yksityisen piirissä, toisin sanoen kotona, tapahtuneet pahoinpitelyt muuttuivat asianomistajarikoksista yleisen syytteen alaisiksi.
Suomessa kysymykset lähisuhdeväkivallan ja häirinnän nykyistä tarkemmasta kriminalisoinnista ovat moniulotteisia ja jakavat mielipiteitä, sillä useat ovat sitä mieltä, että nykyiset normit kattavat lähisuhdeväkivallan ja häirinnän jo riittävästi.
Perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
– Lainsäätäjät haluavat pitää rikoslain vihoviimeisenä keinona ja painottaa muita keinoja. Kriminalisoinnin taustalla on aina halu suojella jotakin. Kyse on siitä, mitä halutaan suojella, minkä asian suojelua halutaan korostaa, Nousiainen totesi.
Turhamaista naista sai kurittaa
Lidman keskittyi tarkastelemaan sukupuolittuneen väkivallan pidemmälle historiaan ulottuvia juuria.
– Patriarkaalisuus juontaa varhaisesta kristillisyydestä ja Rooman valtakunnasta. Lähisuhdeväkivalta asianomistajarikoksena pohjaa jo kuningas Kristoferin maalakiin vuodelta 1442.
Uuden ajan alussa väkivalta jakautui kahteen: oikeutettuun kuritukseen ja pahaan väkivaltaan. Käyttäytymistä ohjasivat kirkko huoneentauluineen sekä tiukat sukupuoliroolit.
– Oikeuslaitos ylläpiti ajatusta miesten oikeutetusta väkivallasta. Jos nainen käyttäytyi sopimattomasti, lörpötteli, oli turhamainen tai kiinnostui muista miehistä, sai aviomies kurittaa häntä, Lidman kertoi.
Oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämään Sukupuoli ja väkivalta -asiantuntijaseminaariin oli kokoontunut luentosalillinen väkivaltakysymysten asiantuntijoita ja niistä. Keskeisinä teemoina kaksipäiväisessä seminaarissa tarkasteltiin naisiin kohdistuvan väkivallan ominaispiirteitä, tähän liittyvää kansallista ja kansainvälistä oikeutta, sekä keinoja vähentää väkivaltaa.
Viliina Tolvanen
– Perinteisesti väkivalta on nähty miehisenä. Kriminologiassa alettiin 1970-luvulla kiinnostua sukupuolen ja väkivallan tarkastelusta. Oikeuspoliittisen tutkimuskeskuksen tutkimuksissa alkoi käydä ilmi, että lähisuhdeväkivalta on täällä yleinen ongelma, jossa naiset ovat useimmiten uhreja, usean vuosikymmenen ajan asian parissa työskennellyt Nousiainen kertoi nykytilanteen taustoja.
Muutos perheväkivallan syyteoikeudellisessa käsittelyssä tapahtui 1990-luvulla kansainvälisen painostuksen myötä. Tuolloin yksityisen piirissä, toisin sanoen kotona, tapahtuneet pahoinpitelyt muuttuivat asianomistajarikoksista yleisen syytteen alaisiksi.
Suomessa kysymykset lähisuhdeväkivallan ja häirinnän nykyistä tarkemmasta kriminalisoinnista ovat moniulotteisia ja jakavat mielipiteitä, sillä useat ovat sitä mieltä, että nykyiset normit kattavat lähisuhdeväkivallan ja häirinnän jo riittävästi.
Perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
– Lainsäätäjät haluavat pitää rikoslain vihoviimeisenä keinona ja painottaa muita keinoja. Kriminalisoinnin taustalla on aina halu suojella jotakin. Kyse on siitä, mitä halutaan suojella, minkä asian suojelua halutaan korostaa, Nousiainen totesi.
Turhamaista naista sai kurittaa
Lidman keskittyi tarkastelemaan sukupuolittuneen väkivallan pidemmälle historiaan ulottuvia juuria.
– Patriarkaalisuus juontaa varhaisesta kristillisyydestä ja Rooman valtakunnasta. Lähisuhdeväkivalta asianomistajarikoksena pohjaa jo kuningas Kristoferin maalakiin vuodelta 1442.
Uuden ajan alussa väkivalta jakautui kahteen: oikeutettuun kuritukseen ja pahaan väkivaltaan. Käyttäytymistä ohjasivat kirkko huoneentauluineen sekä tiukat sukupuoliroolit.
– Oikeuslaitos ylläpiti ajatusta miesten oikeutetusta väkivallasta. Jos nainen käyttäytyi sopimattomasti, lörpötteli, oli turhamainen tai kiinnostui muista miehistä, sai aviomies kurittaa häntä, Lidman kertoi.
Oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämään Sukupuoli ja väkivalta -asiantuntijaseminaariin oli kokoontunut luentosalillinen väkivaltakysymysten asiantuntijoita ja niistä. Keskeisinä teemoina kaksipäiväisessä seminaarissa tarkasteltiin naisiin kohdistuvan väkivallan ominaispiirteitä, tähän liittyvää kansallista ja kansainvälistä oikeutta, sekä keinoja vähentää väkivaltaa.
Viliina Tolvanen