Kansatiede kartoittaa perinteisen rakentamistavan kilpikohteita
Turun yliopiston kansatieteen oppiaine on ryhtynyt kartoittamaan perinteisen rakentamistavan ansiosta myönnettyjen kunniakilpien kohteita. Talonpoikaiskulttuurisäätiö on myöntänyt kilpiä vuodesta 1939 lähtien, ja nyt säätiö yhdessä kansatieteen oppiaineen kanssa selvittää varsinaissuomalaisiin kilpikohteisiin liittyviä tietoja sekä nykytilannetta.
– Aloitimme maanantaina kenttätyöt, joiden aikana liikkuvat erityisesti Naantalin Luonnonmaalla. Työ alkoi Alitalon tilalta ja jatkuu muihin kilpikohteisiin. Ohjelmassa on teknisten tietojen keruuta eli selvitämme kohteiden omistussuhteet, nimet, kilven esilläolo, kuvaamme kohderakennuksen tai tilan, kansatieteen lehtori Timo J. Virtanen kertoo.
Talonpoikaiskulttuurisäätiö on myöntänyt vuodesta 1939 lähtien suomalaisille maatilojen yksittäisille rakennuksille tai rakennusryhmille anomuksesta perinteisen rakentamistavan kunniakilpiä. Kunniakilpi on yksityisille tahoille myönnettävä tunnustus suomalaisen talonpoikaisen rakennus- ja miljööperinteen vaalimisesta ja säilyttämisestä.
Kilpiä on myönnetty ympäri Suomea yli 600 kohteelle. Erityisen paljon kilpiä on myönnetty 1950- ja 1960-luvuilla ja vuosien saatossa kohteissa on voinut tapahtua monia muutoksia esimerkiksi omistussuhteissa ja rakennuskannassa.
Nyt säätiö ja kansatieteen oppiaine ryhtyvät yhteistyössä selvittämään nykytilannetta Varsinais-Suomessa.
– Yhdistämme nyt etnografisten menetelmien kenttäharjoittelun säätiön kohteiden päivitystarpeeseen. Omistajat ovat muuttuneet, kohteet ovat muuttuneet ja kilpikohteiden kertomuksia on syytä saada talteen. Luonnollisesti pyrimme herättämään myös nuorempien kiinnostusta rakentamisen kulttuuriperintöön, Virtanen kertoo.
Säätiön tuella aloitettava työ lähtee käyntiin Naantalin Luonnonmaan Haijalasta ja Käkölästä, joissa sijaitsee aikaisemmin myönnettyjä kilpikohteita. (Kuvassa ensimmäinen kohde, Alitalon tila.)
Samanaikaisesti kartoitetaan Auran kunnan kohteita. Työ kuuluu Talonpoikaiskulttuurisäätiön Maaseuturakentamisen helmiä -hankkeeseen, joka on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa, ja sitä on tukenut Varsinais-Suomen liitto.
Elävän maaseutukulttuurin hyväksi toimiva Talonpoikaiskulttuurisäätiö perustettiin 1938. Sen toiminnan tarkoituksena on sekä vanhan talonpoikaiskulttuurin dokumentoiminen ja tutkiminen että uuden talonpoikaiskulttuurin luominen sekä nuoren sukupolven kiinnostuksen herättäminen aihetta kohtaan.
>> Ilmoita tutkijoille tietämäsi kilpikohde
>> Talonpoikaiskulttuurisäätiö
>> Maaseuturakentamisen helmiä - Suomi 100
Teksti: Timo J. Virtanen, Erja Hyytiäinen
Kuvat:Timo J. Virtanen