Kansatiede avaa kuntaliitokset kokijoiden tunnoin
Kansatieteilijöille ei riitä kuntaliitosten merkitystä pohdittaessa keskustelu hallintorakenteista ja euroista. Turun yliopiston kansatieteilijät haluavat tietää, miten ihminen tuon muutoksen kokee ja miten se ihmistä muokkaa. Koneen säätiö tutkimushankkeella antaman 124 000 euron kaksivuotisen apurahan turvin asia voidaan myös selvittää.
Kansatieteen professori Helena Ruotsala seuraa viidettä vuotta Tornion ja Haaparannan kuntien yhteistyötä. Valtionrajat ja erilaiset lainsäädännöt yhteistyössään päihittänyt kaksikko on vertailuparina kuntaliitoksen kokeneille kunnille.
– Suuret muutokset koskettavat ja pelottavat ihmisiä. Kun uudistuksia tehdään, ei tavallista ihmistä saa unohtaa, nämä ratkaisut vaikuttavat ihmisten arkeen, kansatieteen professori Helena Ruotsala sanoo.
Yhteiskunnallisesti merkittävä
Kuva rakentuu neljää kautta
Suomessa kuntaliitoksiin liittyvä tutkimus on vahvasti hallinto- ja talouslähtöistä. Kansatieteessä on aiemmin tutkittu muun muassa kyläyhteisöjä, mutta turkulaisten tutkimus laajentaa alaa.
– Turun kansatieteessä on tutkittu paljon murroskausia ja paikallisen yhteisön suhdetta murrokseen ja muutokseen, Ruotsala sanoo.
Kuntarakennemuutokset paikallisella tasolla –tutkimushanke kokoaa yhteen kolme tutkimusta ja vertailupohjaksi Ruotsalan tutkimuksen Tornion ja Haaparannan yhteydestä.
Niina Koskihaara tutkii kuntarakenteen muutoksen vaikutusta paikallisyhdistysten toimintaan 2000-luvulla kuntaliitoksen kokeneissa uudessa Salossa, Hämeenlinnassa, Pälkäneellä ja Mynämäessä.
Minna Mäkinen selvittää, miten ihmiset luovat paikallisuutta ja jatkuvuutta kuntarajojen muuttuessa. Hänen tutkimuskohteinaan ovat 1993 tapahtunut Säynätsalon ja Jyväskylän sekä 2006 päätetty Jyväskylän ja Korpilahden liitos.
Lauri Katiskoski tarkastelee pro gradu –tutkimuksessaan viisi vuotta sitten syntynyttä uutta Naantalia, jossa rannikkokaupunkiin liittyi kolme saaristokuntaa.
Meneillään olevasta tutkimuksesta saadaan ensimmäisiä makupaloja kesällä Tartossa ja marraskuussa kansatieteen omassa, kuntaliitostutkijoille tarkoitetussa seminaarissa.
Vertailuparina Tornio-Haaparanta
Tapahtuneiden kuntaliitosten vertailuparina on Ruotsalan oma Tornio-Haaparanta –tutkimus. Suomalaisruotsalainen kuntapari on tehnyt vahvaa yhteistyötä 1960-luvulta lähtien. Sitä eivät ole estäneet valtion rajat, ei eri aikavyöhyke, laki tai valuutta.
Ongelmia ratkaistaan alueella hyvinkin luovasti. Esimerkiksi sopii tavoite saada rajalle yhteinen matkakeskus. Suomen lain mukaan sen on oltava Suomen maalla, mutta sitä ei voitu suoraan rajan kohdalle rakentaa, koska maa-alue ei sovellu siihen. Alueella heitettiinkin ilmaan ajatus, että Ruotsi luovuttaisi maata, jotta osa keskuksesta sijaitsisi Suomen puolella.
Pari on myös esimerkki kulttuurin merkityksestä yhteistyön onnistumisessa.
– Yli 60 prosenttia haaparantalaisista osaa suomen tai meän kieltä. Raja alueellehan vedettiin vuonna 1809. Historialliset ja kulttuuriset tekijät sitovat kaupunkikaksikon yhteen, Ruotsala sanoo.