Kansansairauksien tutkimus arvioitiin kansainvälisesti merkittäväksi

​Kansainvälinen ryhmä on arvioinut Turun yliopiston verenkiertoelinten ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen vahvuusalan. Arvioinnin mukaan Turun yliopistossa tehdyt pitkät seurantatutkimukset ja niihin liittyvät laajat väestöaineistot ovat tuottaneet poikkeuksellisen arvokasta tietoa suomalaisten sydän- ja verisuonisairauksista, niiden syistä ja seurauksista sekä ehkäisemisestä.

‒ Ja tulevat tuottamaan sitä myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi käynnissä olevat TEDDY- ja DIPP-projektit tuottavat jatkuvasti uutta tietoa ykköstyypin diabeteksen syytekijöistä ja tulevaisuudessa myös ehkäisemisestä, sanoo arviointiryhmän puheenjohtajana toiminut professori Matti Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta.

Laajat väestöaineistot avuksi myös maailmalla

Uusituvan johtama arviointiryhmä lukee vahvuusalan tutkimuksen ansioksi sen, että jopa vuosikymmeniä kestäneissä tutkimuksissa tuotettu tieto on hyödynnettävissä myös kansainvälisissä konsortioissa, joissa tutkitaan kroonisten sairauksien genetiikkaa yleisemmällä tasolla.

Erityisesti lasten sepelvaltimotaudin riskitekijöihin keskittyvä, vuonna 1980 alkanut LASERI-tutkimus sekä vuosikymmentä myöhemmin startannut varhaislapsuudessa alkaneen sydän- ja verisuonisairastuvuuden ehkäisyprojekti STRIP ovat paitsi ainutlaatuisia Suomessa, myös hyviä väestöaineistoja kansainväliseen tutkimukseen.

‒ Lisäksi on merkittävää, että tutkimus on erityisen produktiivisesti laajentunut käsittelemään liikunnan ja erilaisten psykologisten tekijöiden merkitystä, Uusitupa sanoo.

PET on turkulaisen biolääketieteen kruununjalokivi

Kansainvälinen arviointiryhmä nosti raportissaan vahvuusalan erityiseksi menestystekijäksi PET-keskuksen. Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteinen tutkimuskeskus keskittyy molekyylikuvantamiseen positroniemissiotomografian avulla. Keskus on Suomen Akatemian huippuyksikkö vuosina 2008‒2013.

‒ PET-keskus on turkulaisen biolääketieteen kruununjalokivi. Se antaa paljon mahdollisuuksia esimerkiksi diabeteksen tutkimukseen mahdollistamalla muun muassa haiman B-solujen kuvantamisen, Uusitupa sanoo.

Hän jatkaa, että Turun yliopiston PET-keskus on yksi Euroopan johtavista keskuksista, ellei johtavin, alallaan.

‒ Olisi toivottavaa, että se yhä enemmän tukisi koko suomalaista alan tutkimusta, Uusitupa sanoo.

Arviointi auttaa kehittymään edelleen

Arvioinnissa listattiin asioita, joihin paneutumalla vuoteen 2016 saakka Turun yliopiston tutkimuksen vahvuusalaksi nimetty verenkiertoelinten ja aineenvaihduntasairauksien tutkimus voi kehittyä edelleen. Mahdollisiksi kehittämiskohteiksi listattiin muun muassa tohtorikoulutuksen järjestäminen sekä vahvuusalan tutkijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen.

Turun yliopiston tutkimuksesta vastaavan vararehtori Kalle-Antti Suomisen mukaan raportissa on nostettu esille hyviä asioita, jotka auttavat vahvuusalaa kehittymään ja ovat hyödyksi yleisemmin Turun yliopiston vahvuusalueiden käsittelyssä sekä koko yliopiston kattavaan tutkimuksen arviointiin valmistautumisessa.

Arviointi vahvistaa yliopiston omaa näkemystä siitä, mitä yhdelle sen kuudesta vahvuusalasta tulevaisuudessa kuuluu.  

‒ Ala sai hyvät arviot, ja on perusteltua, että se on vahvuusala. Jatkossa tärkeää on biopankin hyödyntäminen. Lisäksi varmasti tarkastellaan genetiikan ja bioinformatiikan tutkimuksen lisäämistä, tämä oli raportissa selkeä esitys, vararehtori Suominen sanoo.

​Matti Uusitupa ja Kalle-Antti Suominen ovat yhtä mieltä siitä, että arvioitu vahvuusala on mennyt esitetyissä kehittämiskohteissa paljon eteenpäin jo kuluneen vuoden aikana.

Arviointiryhmään kuuluivat professorit Leif Groop (Lundin yliopisto), Ulf de Faire (Karolinska Institutet), Michael Stumvoll (University Hospital Leipzig), Ulf Smith (Sahlgrenska University Hospital) ja Matti Uusitupa (Itä-Suomen yliopisto). Ryhmä vieraili Turun yliopistossa 30.‒31.5.2012.

Taru Suhonen