Kansallisesti merkittävän HKT-arkiston aineistot halutaan yhä paremmin tutkijoiden saataville
Turun yliopistossa ylläpidetty Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkisto on omalla alallaan Suomen laajamittaisin tutkimusarkisto. Sen kokoelmat kasvavat edelleen jatkuvasti. Arkiston aineistojen jatkokäyttöä tutkimuksessa halutaan aktiivisesti edistää, minkä vuoksi koko aineisto halutaan saattaa digitaaliseen muotoon. Viime keväänä arkistolle myönnettiin merkittävä rahoitus, jonka turvin aineistojen digitointia ja palveluiden kehittämistä pystytään jatkamaan ja aineistot voidaan tuoda yhä paremmin tutkijoiden ulottuville.
HKT-arkisto toimii tutkimusaineistojen pysyvänä säilytyspaikkana kaikille oppiaineille Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella. Suurimpia kokoelmia arkistossa ovat kansatieteen, folkloristiikan ja uskontotieteen, museologian sekä yleisen historian siirtolaisuushistorian kokoelmat.
– Laajuudessaan ainutlaatuisella arkistollamme on merkittävä tehtävä kansallisen ja Turun yliopistollisen kulttuuriperinnön ylläpitäjänä. Aineistojen säilyttämisen lisäksi haluamme aktiivisesti edistää avoimen tieteen kulttuuria sekä aineistojen jatkokäyttöä tieteellisessä tutkimuksessa. Pyrimmekin jatkuvasti kehittämään aineistomme löydettävyyttä ja saatavuutta, kertoo arkiston toiminnasta vastaava arkistoalan ja asiakirjahallinnan maisteriopintojen yliopisto-opettaja Kirsi Hänninen.
Palveluiden kehittämisestä tuoreena esimerkkinä Hänninen mainitsee Turun yliopistossa käyttöön otetun mediapankin, johon HKT-arkiston ensimmäiset valokuva-aineistot saatiin tuotua viime talvena. Mediapankkiin kirjautumalla Turun yliopiston tutkijat voivat selata arkiston aineistojen kuvailutietoja ja tilata aineistoja tutkimus- ja opetuskäyttöön. Itse tutkimusaineistoja ei mediapankissa pääse selaamaan eikä lataamaan. Arkiston aineistot ovat haluttuja myös Turun yliopiston ulkopuolella. Toistaiseksi muiden yliopistojen tutkijat saavat aineistot käyttöönsä tekemällä aineistopyynnön, mutta jatkossa heillekin pyritään järjestämään pääsy mediapankkiin.
Hännisen mukaan vielä jokin aika sitten arkisto ja sen kokoelmien laajuus tunnettiin lähinnä laitoksen oman väen keskuudessa.
– HKT-arkiston aineistojen digitointi 2000-luvulta alkaen ja digitaalisten arkistopalveluiden kehittäminen ovat tuoneet suuren muutoksen aineistojemme saavutettavuuteen ja jatkokäytön mahdollisuuksiin paikasta riippumatta. Tämä on nostanut käyttöastettamme viime vuosina. Urakan massiivisuuden vuoksi vasta osa työstä on tehty. Kun aineistoja digitoidaan lisää ja kun kuvailu- ja luettelointitiedot tulevat saataville verkkoon, on tutkijoiden helpompi löytää arkiston kokoelmista tarvitsemansa aineisto, Hänninen sanoo.
HKT-arkisto tarjoaa tutkijoille kiehtovan aineistojen kirjon
HKT-arkistossa on Hännisen arvion mukaan tällä hetkellä yli viisikymmentätuhatta valokuvaa, noin kaksikymmentätuhatta tuntia nauhoituksia sekä dioja, mikrofilmejä, videotallenteita ja karttoja ja piirustuksia. Erilaisia kirjallisia dokumentteja, kuten kyselyvastauksia, litteroituja haastatteluja, käsikirjoituksia, kirjeitä, lehtileikkeitä tai virallisia asiakirjoja arkistossa on satoja tuhansia sivuja. Ja materiaali karttuu jatkuvasti uusilla aineistoilla.
– Uudet tutkimusaineistot ovat onneksi suurimmaksi osaksi valmiiksi digitaalisessa muodossa arkistoon tullessaan. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on digitoida kaikki meillä jo olevat ja meille oppiaineista edelleen siirtyvät vanhat tutkimusaineistot. Se on valtava urakka, sillä esimerkiksi paperimateriaalia on digitoitu vain satunnaisesti, Hänninen sanoo.
Arkiston tutkimusaineistot kattavat valtavan kirjon erilaisia aiheita, kuten siirtolaisuuden historiaa, uskomusperinteitä, Turun uskonnollisen kentän kartoitusta, entisajan kaupunkielämää, enkelitarinoita ja yliluonnollisia kokemuksia, merimiesperinteitä, tai vaikkapa lapsettomuutta.
– Tunnetuin ja käytetyin aineisto arkistossa on saamelaisen folkloren tutkimusprojektiin liittyvät Dálvadas kylän asukkaiden haastattelut ja valokuvakokoelma. Aineisto on kokonaisuudessaan digitoitu ja sen käyttöoikeus on jaettu Oulun yliopiston Giellagas-instituutin, Saamelaisarkiston sekä sekä Dálvadas -kylän nykyisen yhteisön kanssa. Myös 1950–1970 -luvuilla kerätyt kansatieteen kyselyaineistot ovat todella kysyttyjä edelleen, kertoo Hänninen.
Erityisenä ja vähemmän tunnettuna arkiston helmenä Hänninen itse pitää pitää vanhojen asuinalue-, tehdas- ja rakennuspiirrosten aineistokokonaisuuksia, jotka ovat karttuneet museologian ja kansatieteen tutkimusten ja opetuksen myötä.
– Näiden piirrosten soisi olevan aktiivisemmassakin käytössä. Ne ovat valtavan hienoja, mutta jääneet jostain syystä vähemmälle huomiolle. Piirroksista on parhaillaan suunnitteilla oma näyttely, vihjaa Hänninen tulevista suunnitelmista.
Aikaisemmin tänä vuonna Turun yliopisto myönsi yhteensä neljän miljoonaan euron rahoituksen kansallisesti merkittävien, sekä fyysisten että digitaalisten tutkimusaineistojen hankintaan ja uusien tai jo olemassa olevien aineistojen järjestämiseen ja ylläpitoon. HKT-arkisto oli yksi rahoitusta saaneista. Rahoituksen turvin jo olemassa olevan aineiston digitointia ja uuden aineiston kartuttamista pystytään jatkamaan.
Tutustu arkistoon:
>> Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkisto
>> Yliopisto myönsi neljän miljoonan euron rahoituksen tutkimusaineistoihin
Teksti: Liisa Reunanen
Kuvat: HKT-arkisto, Noora Mela, Liisa Reunanen