Kansallinen ylisukupolvinen väestötutkimus ryhtyy selvittämään vanhempien ja isovanhempien elintapojen vaikutusta jälkeläisten terveyteen

13.02.2018

LASERI-tutkimus on yksi maailman pitkäkestoisimmista tutkimushankkeista, jossa seurataan väestöotoksen terveyttä ja elintapoja lapsuudesta aikuisuuteen. Alun perin tutkimus käynnistettiin selvittämään sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä suomalaisilla lapsilla ja nuorilla. Nyt sitä laajennetaan kutsumalla mukaan alkuperäisten tutkimushenkilöiden lisäksi heidän lapsensa ja vanhempansa – yhteensä noin 13 000 vapaaehtoista tutkittavaa.

​Tutkimuksessa selvitetään, ovatko vanhempien elintavat ja ympäristöaltisteet yhteydessä jälkeläisten terveyteen. Eläinkokeissa on havaittu, että aikaisempien sukupolvien altistuminen ympäristömyrkyille, tupakan savulle ja stressille voi aiheuttaa muutoksia jälkikasvun geenien toimintaan ja näin vaikuttaa heidän terveyteensä. Mekanismina on epigeneettinen periytyminen, jossa informaatio ei siirry sukupolvelta toiselle uusien geenimutaatioiden avulla vaan jollain muulla, vielä tuntemattomalla sukusolujen kautta välittyvällä mekanismilla.

– Ihmisillä ei ole aikaisemmin systemaattisesti selvitetty ylisukupolvisten tekijöiden vaikutusta terveyteen. Tarve tällaisen tutkimuksen toteuttamiseen on suuri. Jos ylisukupolvista epigeneettistä periytymistä esiintyy ihmisillä, voi havainnolla olla mullistavia vaikutuksia sekä tieteelliseen ajatteluun että kansantautien ennaltaehkäisyyn, professori Olli Raitakari tutkimusta koordinoivasta Turun yliopistosta summaa.

Tutkimuksen kenttävaihe toteutetaan vuosien 2018 ja 2019 aikana Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Tutkimusta rahoittavat mm. Euroopan tutkimusneuvosto, Suomen Akatemia, tiedesäätiöt, yliopistot ja sairaanhoitopiirit.
 
 
TJ
Kuva: LASERI-tutkimus
 
 
Luotu 13.02.2018 | Muokattu 13.02.2018