Kansainvälisessä konferenssissa pohditaan kertomusten roolia nyky-yhteiskunnassa
Kertomuksen tutkimus ja kulttuurisen muistin tutkimus ovat kaksi monitieteistä tutkimusaluetta, joiden välillä on ollut toistaiseksi varsin vähän vuorovaikutusta. Turun yliopistossa 14.–16.2.2019 järjestettävä kansainvälinen konferenssi ”Uses and Abuses of Storytelling: Theorizing the Intersections of Narrative, Memory and Identity” tuo kertomuksen ja kulttuurisen muistin tutkijat yhteen pohtimaan erilaisia tapoja, joilla kertomuksia käytetään nyky-yhteiskunnassa. Erityisen huomion kohteena on kertomusten käyttö yksilöiden ja yhteisöjen identiteetin rakentamisessa.
Mitä potentiaalia ja vaaroja on erilaisilla kertomusten käytön tavoilla nyky-yhteiskunnassa? Milloin kertomukset edistävät hyvinvointia ja avaavat uusia mahdollisuuksia ja milloin ne rajoittavat ja tuottavat paineita mahduttaa kokemukset tietynlaiseen kertomusmuottiin? Miten kirjallisuuden ja visuaalisten taiteiden tarjoamat kertomukset haastavat ja monimutkaistavat mediassa hallitsevia kulttuurisia kertomuksia?
– Konferenssissa etsimme vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin ja pohdimme, miten kertomuksia käytetään ja väärinkäytetään kollektiivisen muistin sekä identiteettien muovaamisessa, SELMA-tutkimuskeskuksen johtaja, yleisen kirjallisuustieteen professori Hanna Meretoja kertoo.
Kertomuksen tutkijat ovat olleet jo pitkään kiinnostuneita siitä, miten identiteetti rakentuu kokemusten kerronnallistamisen prosessissa. Viime aikoina myös muistin tutkijoita on alkanut kiinnostaa, miten kertomalla menneestä rakennamme käsitystämme siitä, keitä olemme ja mihin olemme menossa.
– Paine löytää ”oma tarina” läpäisee kulttuuria laajasti. Sitä hyödynnetäänkin yhteiskunnan eri alueilla kuten politiikassa, sosiaalisessa mediassa ja mainonnassa niin, että melkein mitä tahansa voidaan myydä tunteisiin vetoavien tarinoiden välityksellä, Meretoja sanoo.
Kirjallisuus ja muut taiteet osallistuvat kulttuurisen muistin muovaamiseen tulkitsemalla mennyttä nykyajan näkökulmasta.
– Tällaisessa muistityössä ei ole kuitenkaan koskaan kyse pelkästään menneen tulkinnasta, vaan se muovaa aina myös sitä, miten ymmärrämme itsemme ja mahdollisuutemme nykyajassa ja miten suuntaudumme tulevaan, Meretoja kertoo.
– Esimerkiksi 1900-luvun sotia ja totalitarismeja koskeva kulttuurinen muisti ja sitä rakentavat kulttuuriset kertomukset määrittävät perustavasti sitä, miten käsitämme itsemme nykyisessä maailmantilanteessa – miten suhtaudumme esimerkiksi pakolaiskriisin, brexitiin, äärioikeiston nousuun tai Trumpin politiikkaan ja sen uhkaan ihmisoikeuksille, Meretoja kuvailee.
”Uses and Abuses of Storytelling” -konferenssissa pohditaan kertomuksen, muistin ja identiteetin teoreettisten kysymysten lisäksi myös ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä. Konferenssiin osallistuu noin sata ihmistä ympäri maailmaa.
Konferenssin puhujat ovat kertomuksen ja muistin tutkimuksen kansainvälisiä huippututkijoita, kuten etiikan, yhteiskunnan ja psykologian professori Mark Freeman (Yhdysvallat), kertomukset tutkimuksen professorit Greta Olson (Saksa), Andreea Ritivoi (Yhdysvallat) ja Jakob Lothe (Norja) ja kulttuuriseen muistiin erikoistunut filosofi Hans Ruin (Ruotsi), filosofi ja psykologi Jens Brockmeier (Ranska) sekä poliittisen psykologian professori Molly Andrews (Iso-Britannia).
Konferenssin järjestää kertomusten ja kulttuurisen muistin tutkimukseen erikoistuneen SELMA-tutkimuskeskuksen (Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory) johtajan Hanna Meretojan vetämän kansainvälisen Narrative and Memory -tutkimusverkosto.
Konferenssin puhujiksi Turkuun saapui kertomuksen ja muistin tutkimuksen kansainvälisiä huippututkijoita eri puolilta maailmaa. Vasemmalta Siobhan Kattago, Hans Ruin, Jens Brockmeier, Eneken Laane, Molly Andrews, Andreea Deciu Ritivoi, Mark Freeman, Hanna Meretoja ja Jakob Lothe. Kuva: Maria Vasenkari.
Sirkkalan Janus-sali täyttyi torstain avajaistilaisuudessa ääriään myöten. Kuva: Maria Vasenkari.
MV