Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi kokosi Turkuun 13.–15.4. monipuolisen joukon käännösalan eri toimijoita. Kolme päivää olivat täynnä mielenkiintoista ja ajankohtaista ohjelmaa sekä juhlahumua ja mahdollisuuksia luoda kontakteja käännösalan eri toimijoiden välille.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) ja käännösalan koulutusta Suomessa tarjoavien yliopistojen yhteistyönä järjestämä vuosittainen Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi (KäTu) järjestettiin tänä vuonna 20. kerran 13.–15.4. Juhlasymposiumi toi tapahtuman takaisin Turkuun, jossa symposiumi järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2003. KäTu on ainutlaatuinen ja erityinen tapahtuma, joka kokoaa yhteen käännösalan eri toimijat opiskelijoista ammattilaisiin, opettajiin ja tutkijoihin. Mukana ovat myös käännösalalla toimivat sponsorit. Tänä vuonna keväinen Turku houkutteli symposiumiin noin 140 vierasta.
Kestävä kehitys vahvasti esillä plenaareissa
Tämän vuoden symposiumin teema oli kääntäminen, tulkkaus ja kestävä kehitys. Useat symposiumin ohjelmassa olevista esityksistä käsittelivät kestävyyttä eri näkökulmista, mutta joukkoon mahtui myös muita alan opetukseen ja tutkimukseen liittyviä aiheita.
Symposiumissa oli juhlavuoden kunniaksi totutun kahden sijasta kolme plenaariesitystä, eli niin sanottua pääesitystä. Turun yliopistosta plenaariesityksen piti monikielisen käännösviestinnän professori Kristiina Taivalkoski-Shilov, joka loi katsauksen vihreän käännösteknologian tutkimukseen.
– Kääntämisen teknologisoitumisen vaikutus kääntäjien ammattikuntaan on syystäkin herättänyt paljon keskustelua käännöstieteessä. Alalla käytetyn teknologian ympäristövaikutukset ovat jääneet poikkeuksia lukuunottamatta vähemmälle huomiolle, Taivalkoski-Shilov summasi.
Monen muun alan tavoin myös käännösala on riippuvainen teknologiasta, tietoliikenneverkoista ja datakeskuksista, jotka kuluttavat paljon energiaa. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä ja vaatii lisähuomiota niin alan tutkijoilta kuin muiltakin toimijoilta, jotta käännösalan hiilijalanjälki saataisiin pienemmäksi.
Toinen plenaristi, Séverine Hubscher-Davidson Open University -yliopistosta Isosta-Britanniasta, puhui käännösalan sosiaalisesta ja psykologisesta kestävyydestä sekä kääntäjien työhyvinvoinnista.
– Aikamme työelämän ominaispiirteitä ovat epävarmuus ja muutokset. Samalla kun YK peräänkuuluttaa kestäviä ratkaisuja työelämään, työmarkkinoiden epävakaus on uhka työntekijöiden työhyvinvoinnille, sanoi Hubscher-Davidsson.
Hubscher-Davidson esitteli kehyksen, jonka avulla voidaan kehittää uusia kestäviä toimintatapoja ja välineitä, jotka edistävät yksilöiden, organisaatioiden sekä koko käännösalan hyvinvointia. Kuva: Outi Veivo.
Maailmanlaajuiset kriisit sekä työelämän aiheuttamat terveyshaitat, kuten mielenterveyden ongelmat ja stressi, heikentävät työhyvinvointia. Kääntäjien kohdalla Hubscher-Davidson mainitsee lisäksi kääntäjän työn teknologisoitumisen sekä epärealistiset tuottavuusodotukset. Hubscher-Davidson esitteli useista koulutuksista saamiensa palautteiden perusteella luomansa kehyksen, jonka avulla voidaan kehittää uusia kestäviä toimintatapoja ja välineitä, jotka edistävät yksilöiden, organisaatioiden sekä koko käännösalan hyvinvointia.
Kolmas plenaristi, Souleymane Bachir Diagne tuli Columbian yliopistosta, New Yorkista. Bachir Diagne on ranskan ja filosofian professori ja Afrikan tutkimuksen laitoksen johtaja. Hän on käsitellyt kääntämistä hallitsevassa ja alisteisessa asemassa olevien kielten välillä humanistisesta ja eettisestä näkökulmasta. Hänen plenaariesityksensä käsitteli kääntämistä humanismina.
– Käännöstyö luo siltoja ja yhteyksiä. Se luo kestävää avointa ihmisyhteisöä ja ohjaa sitä kohti yhteistä universaalia tulevaisuutta. Se ei tee sitä kulttuuriemme ja kieltemme erilaisuudesta huolimatta vaan perustuen tähän moninaisuuteen, Bachir-Diagne tiivisti.
Bachir Diagne tutkii kääntämistä hallitsevassa ja alisteisessa asemassa olevien kielten välillä humanistisesta ja eettisestä näkökulmasta.
Muistoja, juhlahumua ja verkostoitumista
Symposiumin yhteydessä järjestettiin muistelutilaisuus, jossa muisteltiin menneitä symposiumeja tarinoin ja valokuvin dosentti Leena Salmen johdolla. Salmi kuuluu symposiumin perustajajäseniin ja on osallistunut niistä jokaiseen. Virallisen ohjelman ulkopuolella oli myös juhlavastaanotto Turun kaupungintalolla, jossa symposiumivieraita isännöi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mika Maaskola.
KäTun perinteisiin kuuluu myös Tiedon helmi -palkinnon sekä parhaan posterin palkinnon jakaminen. Tänä vuonna jaettiin ensimmäisen kerran myös käännöstieteen väitöskirjapalkinto. Tiedon helmi -palkinto annettiin ranskan emeritus professori Yves Gambierielle ansiokkaasta elämäntyöstä käännöstieteen alalla. Väitöskirjapalkinnon sai Mary Nurminen Tampereen yliopistosta väitöstyöstään, jossa hän tutki kontekstin vaikutusta koneen tekemän raakakäännöksen käyttöön ja vastaanottoon. Posterinäyttelyn parhaana palkittiin professori Maarit Koposen (Itä-Suomen yliopisto), Mary Nurmisen (Tampereen yliopisto), Nina Havumetsän (Itä-Suomen yliopisto) ja Juha Långin (Itä-Suomen yliopisto) posteri.
KäTu tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet verkostoitumiseen. Mukana on osallistujia laajasti koko käännöskentältä ja myös paljon alan opiskelijoita, joilla on tärkeä rooli symposiumin järjestelyissä. Tänäkin vuonna suuri joukko innokkaita Turun yliopiston opiskelijoita osallistui symposiumin järjestämiseen ja toteutukseen. Symposiumi tarjosi todella hienon tilaisuuden alan opiskelijoiden, tutkijoiden, opettajien ja ammattilaisten välisille kohtaamisille ja keskusteluille.
