Jorma Taina oli logistiikan uranuurtaja, visionääri ja aktiivinen mediapersoona

Jorma Taina syntyi Kouvolassa 25.4.1944, jonne hänen äitinsä oli lähtenyt Kotkan pommituksia pakoon. Lapsuutensa hän vietti työläisperheessä Kotkassa. Hänen isänsä oli rautatieläinen ja äitinsä vaateompelija. Perheeseen kuului myös jo edesmennyt veli. Taina oli lapsesta asti hyvin kiinnostunut lukemisesta ja opiskelemisesta; niinpä hänen kansakoulun opettajansa tuli kotiin puhumaan vanhemmille, että Jorman pitäisi päästä oppikouluun, koska muuten vanhemmat eivät olisi poikaa maksulliseen oppikouluun laittaneet.

Taina menestyi koulussa ja kirjoitti ylioppilaaksi Kotkan lyseosta 1964, jonka jälkeen hän tuli opiskelemaan kulttuurimaantiedettä Turun yliopistoon. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1971 suorittaen laudatur-opinnot maantieteestä ja taloustieteestä sekä cum laude opinnot kasvitieteestä ja eläintieteestä.  Taina osallistui opiskeluaikanaan ylioppilaskunnan toimintaan mm. edustajiston jäsenenä ja talousvaliokunnan puheenjohtajana. Filosofian lisensiaatin tutkinnon hän suoritti vuonna 1977 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1978. Väitöskirjan keskeinen ajatus Suomen ulkomaankaupan erityislaatuisesta maantieteellisestä rytmistä on vielä tänäkin päivänä olennainen selitettäessä Suomen ulkomaankaupan logistiikan toimintaperiaatteita. 

Vuonna 1971 Taina toimi hetken Turun yliopiston maantieteen laitoksen amanuenssina ennen siirtymistään Vaasan äskettäin perustettuun kauppakorkeakouluun talousmaantieteen assistentiksi ja myöhemmin lehtoriksi sekä Suomen Akatemian tutkimusassistentiksi. Väittelyvuonnaan 1978 Taina kutsuttiin Turkuun Merenkulkualan opetuksen ja tutkimuksen kannatusyhdistyksen pääsuunnittelijaksi. Hän toimi myös samanaikaisesti osa-aikaisesti Turun yliopiston maantieteen laitoksella. Tainan toiminnanjohtajakaudella yhdistys perusti Merenkulkualan koulutuskeskuksen (MKK), joka antoi alkusysäyksen merenkulkualan korkeakoulutukselle Turussa. Taina nimettiin kulttuurimaantieteen dosentiksi Turun yliopistoon ja talousmaantieteen dosentiksi Turun kauppakorkeakouluun vuonna 1979.  Vuosina 1984-87 hän työskenteli Suomen kuljetustaloudellisen yhdistyksen (SKY) toimitusjohtajana ja Kuljetus-lehden päätoimittajana. Hän siirtyi 1987 Turun kauppakorkeakoulun apulaisprofessoriksi ja myöhemmin professoriksi opetusalanaan merenkulkutalous. Hän toimi aktiivisesti luennoitsijana myös MKK:n kurssitoiminnassa. Osa-aikaeläkkeelle Taina jäi professorin toimesta vuonna 2001 ja eläkkeelle vuonna 2008.  

Turkuun siirtymisen jälkeenkin Taina oli vahvasti mukana SKY:n ja sen seuraajan Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistyksen (LOGY) toiminnassa. Hän toimi mm. SKY:n koulutusvaliokunnan puheenjohtajana 1987-1997, hallituksen jäsenenä 1995-1997 ja LOGY:n koulutusvaliokunnan puheenjohtajana 1998-2006.  Hänelle myönnettiin SKY:n kultainen ansiomerkki 1993 ja hänet nimettiin sen Varsinais-Suomen piirin kunniapuheenjohtajaksi 2005. Hän oli myös Logistiikan tutkimuksen edistämissäätiön hallituksen pitkäaikainen jäsen.

Turun kauppakorkeakoulussa Tainalla oli useita luottamustehtäviä: hän oli mm. sen hallituksen (1989-1995 ja 2003-2007) ja tiede- ja opetusneuvoston (1990-1995) jäsen sekä toimi markkinoinnin laitoksen johtajana vuosina 1989-1992. Hänen roolinsa oli merkittävä promootioperinteen luomisessa Turun kauppakorkeakouluun ja hän toimi sen historian ensimmäisessä promootioissa yliairuena (1989) ja myöhemmin juhlamenojen ohjaaja (1995). Taina oli mukana perustamassa Turun kauppakorkeakouluun logistiikan ainetta ja luomassa pohjaa aineen nousulle yhdeksi korkeakoulun suosituimmista aineista. Ylipäätään Tainalla oli merkittävä rooli logistiikan tunnetuksi tekemisessä ja tieteenalan yleistajuistamisessa.

Taina osallistui aina aktiivisesti ja kantaaottavasti oman alansa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän oli myös lukuisia kertoja televisiossa asiantuntijakommentaattorina. Ylipäätään hän oli visionääri, asioiden käynnistäjä ja aikaansaaja. Poikkeuksellisen arvokkaita yliopistoyhteisölle olivat hänen vahvat liike-elämän kontaktinsa ja jatkuva vuoropuhelu liike-elämän kanssa, mikä näkyi useissa tutkimushankkeissa kuten 90-luvulla käynnistetyssä Länsikeskustutkimuksessa, joka edelleen tänäkin päivänä jatkuu jatkohankkeiden muodossa. Hänen roolinsa oli merkittävä myös poikkitieteellisen, yhteistyössä liike-elämän kanssa toteutetun Kaupan ja palveluiden maisteriohjelman käynnistämisessä.

Opiskelijoille Taina oli helposti lähestyttävä ja hänen kurssinsa sisälsivät aina akateemisen sisällön rinnalla vahvan käytännön painotuksen sekä lukemattomia taidokkaita kiteytyksiä. Yksi kuuluisimmista opiskelijoiden saamista ohjeista oli laskea oma minuuttipalkka ja miettiä sitä vastaan, oliko käsillä oleva tehtävä kannattava. Ylipäätään hän oli omintakeinen, seurallinen ja avulias persoona, jolle saattoi puhua kiertelemättä.

Eläkkeelle jäätyäänkin hän seuraili hyvin kiinnostuneena alansa tapahtumia ja osallistui julkiseen keskusteluun, kunnes Parkinsonin taudin aiheuttama muistihäiriö esti tämän.

Vapaa-aikanaan Taina harrasti lentopalloa pihalentopallojoukkueessa Jalpassa. Jalpan kanssa hän vietti myös hauskaa vapaa-aikaa ja sai elinikäisiä ystäviä. Taina viihtyi myös mökillä Tammelassa, jossa hän nautti kalastamisesta ja sienestämisestä. Nuorena hän harrasti myös valokuvausta, ja muutenkin luonto oli hänelle tärkeä.

Jorma Tainaa jäi kaipaamaan vaimo, kaksi lasta ja kolme lastenlasta.  Eläkevuosina lastenlasten seura ja heidän touhujensa seuraaminen olivat hänelle suuri ilo, kun sairaus alkoi jo heikentää omaa toimintakykyä. 

Kirjoittajat
Kaisa Taina
Juuso Töyli
Tomi Solakivi