Jokaisella oltava oikeus äidinkieleen
25.04.2013
Fennougristiikan 80-vuotias emeritusprofessori Alho Alhoniemi on edelleen vahvasti läsnä Turun yliopistolla. Volgan alueen kielten 20-vuotias tutkimusyksikkö jatkaa Alhoniemen työtä.
Professori Alhoniemi kenttätyössä mordvalaisella kylänraitilla vuonna 1990.
Fennicumissa 23.4. järjestetty suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen tiedepäivä huipentui emeritusprofessori Alho Alhoniemen juhlaseminaariin. Toukokuussa 80 vuotta täyttävän sankarin juhlintaan mahtui matkamuisteluja, entisten opiskelijoiden puheenvuoroja ja paljon naurua.
– Tuskinpa kukaan on väitöskirjaani kokonaan jaksanut lukea, veisteli vaatimaton Alhoniemi ja sai yleisön hekottamaan.
Mittavan tieteellisen uran tehneen professorin seuraajat osoittivat kuitenkin perehtyneensä tämän tuotantoon perinpohjaisesti. Juhlaseminaarin esitelmissä piirtyi esiin Alhoniemen suuri merkitys suomalais-ugrilaisten kielten, erityisesti marin ja mordvan tutkimuksessa ja yliopisto-opetuksessa.
– Alhoniemen myötä tutkimuksemme painopisteiksi nousivat syntaksi ja synkronia, eli kielen tietynhetkisen tilan sekä lauseopin tutkiminen. Hänen vertaileva tutkimuksensa on osoittanut suomen ja mordvan kielen olevan kieliopillisesti lähempänä toisiaan kuin aiemmin kuviteltiin, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Sirkka Saarinen kertoi.
– Suunnannäyttäjä, uranuurtaja, tienraivaaja. Alhoniemen työ muodostaa perustan nykyiselle tutkimuksellemme, luonnehti Saarinen edeltäjänsä merkitystä.
Vuosina 1971–1996 fennougristiikan professorina toimineen Alhoniemen ansioihin kuuluvat myös 1970-luvulla kehitetty atk-pohjainen mordvan kielen muoto- ja lauseopin analyysijärjestelmä sekä teokset Marin kielioppi (1985), Marin kielen lukemisto (1986) ja Suomalais-ersäläinen sanakirja (1999).
Volgan alueen kieliä elvyttämässä
Seminaarissa juhlittiin myös 20-vuotiasta Volgan alueen kielten tutkimusyksikköä, jonka perustaja ja ensimmäinen johtaja Alhoniemi oli. Kahden vuosikymmenen aikana yksikön tutkimuskohteet ovat laajentuneet marin ja mordvan kielistä muihinkin Volgan ja sen sivujoen Kaman alueen kieliin.
– Tutkimusyksikön toimintaan kuuluvat aktiivinen tutkijavaihto, tietokonekorpusten ylläpito ja säännölliset symposiumit. Yksikkömme on myös tuottanut useita sanakirjoja, tällä hetkellä työn alla ovat suomalais-udmurttilainen ja tataarilais-suomalainen sanakirja, tutkija Jorma Luutonen kertoi.
Tutkimusyksikön yhteiskunnallisiin tavoitteisiin kuuluvat Luutosen mukaan Volgan alueen vähemmistökielten ja kansallisten kulttuureiden elvyttäminen ja säilyttäminen. Hän myöntää tehtävän haastavaksi.
– Neuvostoliiton hajoamisen myötä Venäjällä koitti avautumisen aika, joka mahdollisti laajemmat kenttätutkimusmatkat ja tieteellisen yhteistyön sukulaiskielten välillä. Avautumista tapahtuu edelleen joillain tasoilla, mutta viime aikoina monia ovia on myös sulkeutunut.
Luutosen mukaan uhanalaisten kielten tutkiminen auttaa tajuamaan oman äidinkielen arvon.
– Kenttätyömatkalla näkemäämme huoneentaulua lainaten: äidinkieli on paitsi kaunis, myös helppo ja selkeä. Maailmaa on vaikea hahmottaa ilman sitä.
Kuvassa Alho Alhoniemi Fennicumilla 23.4.2013.
Teksti: Nora Uotila
Kuvat: Eeva Herrala ja Nora Uotila