Joka kahdeksas käyttää lapsuudessa mielenterveyspalveluja
Useat lapset saavat diagnoosin vasta vuosia tyypillisten oireiden alkamisen jälkeen.
Turkulaistutkijat selvittivät, että joka kahdeksas lapsi käyttää erikoissairaanhoidon palveluja 0–14-vuotiaana psykiatrisiin, neuropsykiatrisiin tai oppimishäiriöihin liittyvien diagnoosien takia. Tutkimusaineisto käsitti lähes 60 000 lasta. Tulokset julkaistiin Psychiatric Services -lehdessä.
Noin kuudella prosentilla lapsista diagnosoitiin seuranta-aikana oppimisen ja motoriikan häiriöitä. Ahdistus-, ADHD- ja käytöshäiriöitä diagnosoitiin kutakin noin kahdella prosentilla.
Lapsen mielenterveysdiagnoosi viivästyy usein vuosia
– Moni lapsi sai diagnoosin vuosia tyypillisen oireiden alkamisiän jälkeen. Esimerkiksi puolet aineiston autismispektrin häiriöistä diagnosoitiin ikävuosina 9-14, vaikka oireet ovat nähtävissä päiväkoti-iässä, tutkimusraportin pääkirjoittaja David Gyllenberg toteaa.
Aikaisempien tutkimusten mukaan monien häiriöiden ennustetta voidaan parantaa, jos tarvittavaa hoitoa, kuntoutusta ja tukea annetaan varhain. Oireet voitaisiin havaita ajoissa esimerkiksi seulomalla niitä neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa samaan tapaan kuin nykyisin seulotaan esimerkiksi skolioosia ja kasvuhäiriöitä.
– Tämä vaatisi selkeän hoitopolun ja tehokkaita hoitomenetelmiä tarjottavaksi lapsille, joilla on tarkempia tutkimuksia vaativa ongelma. Tällä hetkellä hoitoja on tarjolla rajoitetusti ja enimmäkseen erikoissairaanhoidon piirissä, sanoo Gyllenberg.
Varhainen puuttuminen tuo säästöjä
Lapsuusiän mielenterveyden kehityshäiriöihin liittyvät pitkän aikavälin vaikutukset, kuten aikuisiän terveys-, päihde-, elämänhallinta- ja sosiaaliset ongelmat, ovat kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti merkittävä ongelma myös tulevaisuudessa, mikäli avuntarvitsijoita ei saada järjestelmällisesti varhaisen tuen piiriin.
– Varhainen tunnistaminen ja toimiva hoitoon ohjaus ovat avainasemassa, jotta väestötason mielenterveysongelmien inhimillisesti ja taloudellisesti raskaat pitkäaikaisvaikutukset saadaan hallintaan, tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta painottaa.
Lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyttä voidaan edistää lisäämällä tietoisuutta mielenterveydestä ja hoitomahdollisuuksista sekä tarjoamalla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita perusterveydenhuollossa.
Tutkimusaineisto aineisto käsittää kaikkien vuonna 1996 syntyneiden lasten erikoissairaanhoidon diagnoosit THL:n rekistereistä.
Hanke on jatkoa David Gyllenbergin väitöstutkimukselle, joka käsitteli lapsuusiän ennustetekijöitä psyykelääkkeiden ja psykiatrisen sairaalahoidon käytölle aikuisuudessa. Gyllenberg toimii tällä hetkellä postdoc-tutkijana Columbian yliopistossa, New Yorkissa. Tutkimus on osa laajempaa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja Columbian yliopiston tutkimuskokonaisuutta, jota rahoittaa yhdysvaltalainen National Institute of Mental Health.
"Specialized Service Use for Psychiatric and Neurodevelopmental Disorders by Age 14 in Finland" julkaistiin sähköisenä versiona Psychiatric Services -lehdessä joulukuussa 2013: http://dx.doi.org/10.1176/appi.ps.201200544
TK
Kuva: Hanna Oksanen