Euroopan tutkimusneuvoston ((ERC, European Research Council) myöntämät apurahat ovat arvostetuimpia eurooppalaisia apurahoja, joita voivat hakea kaikkien alojen tutkijat. ERC jakaa vuosittain huippututkijoille ja heidän tutkimusryhmilleen apurahoja kolmessa eri kategoriassa tukemaan uraauurtavaa tutkimusta. Tavoitteena on lujittaa eurooppalaisen tutkimuksen huippuosaamista, dynaamisuutta ja luovuutta.
Sekä Ivaska että Erola saivat CoG eli Consolidator Grant -apurahat, joita myönnetään uran keskivaiheessa oleville tutkijoille. Valinnassa keskeistä oli apurahaa hakeneiden tutkimusten uraauurtavuus sekä innovatiivisuus.
Ivaska kuuluu harvojen tutkijoiden joukkoon, jotka ovat saaneet kaksi perättäistä ERC-rahoitusta. Hän sai viisi vuotta sitten uransa alkuvaiheessa olevalle tutkijalle myönnetyn Starter Grant -apurahan.
– Tämä on kuin olisi voittanut kaksi Euroopan mestaruutta peräkkäin, Ivaska sanoo.
Suomeen apurahoja myönnettiin neljä, niistä kaksi Turun yliopistoon. Sekä Ivaska että Erola saivat viiden vuoden apurahan, kumpikin lähes kaksi miljoonaa euroa. Suuruudeltaan se vastaa kolmea Suomen Akatemian hankerahoitusta.
– Rahoitusmalli antaa meille mahdollisuuden aloittaa jotain täysin uutta ja kunnianhimoista, Ivaska sanoo.
Miksi syöpä ryhtyy lähettämään etäpesäkkeitä?
Ivaska osarahoitti ensimmäisellä apurahallaan reilu kymmenhenkisen ryhmänsä tutkimusta, jossa selvitettiin muun muassa miten solujen tarttumisreseptorit vaikuttavat syöpäsolujen viestiketjuihin. Uusi rahoitus antaa mahdollisuuden viedä tutkimusta uusille poluille.
– Me tutkimme syövän etäpesäkkeiden eli metastaasien syntymiseen liittyviä muutoksia. Syöpähän kehittyy ensin paikallisena, mutta jossakin vaiheessa se muuttuu entistä pahanlaatuisemmaksi ja alkaa lähettää etäpesäkkeitä. Me haluamme selvittää, miten solun tarttumisreseptorit osallistuvat tähän muutokseen, Ivaska sanoo.
Ryhmä tutkii myös, mitä samanlaitaisuuksia on yksilönkehityksen eri vaiheissa ja syövän synnyssä ja etenemisessä. Ivaska nostaa esimerkiksi rintarauhasen, jonka kehittyvien maitoa tuottavien tiehyiden invaasioprosessi sekä lähtee liikkeelle että päättyy tietyssä ihmisen kehitysvaiheessa. Ivaskan tavoitteena on selvittää, miksi syöpäsolujen kohdalla levittäytyminen ei päätykään.
Miten lapsena menetetyt resurssit ovat korvattavissa?
Sosiaalisen aseman periytyvyyttä tutkiva Jani Erolan apuraha on läpimurto sosiaalitieteille. Kansainvälisestikin uudenlaisesta näkökulmasta tutkimusaihettaan lähestyvän Erolan tutkimushanke on alan ensimmäinen ERC-apuraha Suomessa.
Erola tutkii lapsuuden perheen puuttuvien resurssien korvaamista. Perinteisesti on oletettu, että esimerkiksi vanhemman avioero tai kuolema johtaisi alhaisempaan sosiaaliseen asemaan aikuisuudessa, koska tällaisissa tilanteissa lapsuuden kodin taloudelliset ja sosiaaliset resurssit lähes aina vähenevät. Tutkimusten mukaan kuitenkin lapsi, jonka vanhempi on kuollut, ei yleensä menesty sen huonommin kuin lapsi, jonka molemmat vanhemmat ovat elossa.
– Menetettyjä resursseja korvataan sellaisilla, joita on saatavissa. Ne voivat olla toisentyyppisiä tai peräisin muilta kuin omilta vanhemmilta, esimerkiksi läheisiltä tai yhteiskunnalta, Erola sanoo ja jatkaa: - Vanhemman menettämisen haitallisia seurauksia voi kompensoida se, että muista läheisistä – sedistä, tädeistä tai tuttavista – tulee aiempaa tärkeämpiä tai että yhteiskunta tarjoaa leskeneläkettä ja maksuttoman koulutuksen.
Ydinkysymyksiä ovatkin, milloin kompensaatio vaikuttaa sosiaalisen aseman periytyvyyteen, ja onko kompensaatiolla vaikutusta sosiaaliseen eriarvoisuuteen myös muissa kehittyneissä yhteiskunnissa.
Hankkeessa tutkitaan kompensaatiota muun muassa arvioerojen, läheisten kuoleman, työttömyyden ja muuttamisen yhteydessä. Tutkimusaineistona ovat suomalaiset rekisteriaineistot, saksalaiset ja yhdysvaltalaiset paneelitutkimukset sekä laajat eurooppalaiset kyselytutkimukset.
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Hanna Oksanen
