Itämeri-foorumi kokosi yhteen politiikan ja talouden vaikuttajia

​Tilaisuuden avasi Centrum Balticumin johtajan Kari Liuhdon puheenvuoro, jossa kansainvälisen liiketoiminnan professori kertasi tapahtuman historiaa ja nosti esiin tämän vuoden keskeisiä teemoja.

– Kolme vuotta sitten puhuimme Itämeri-foorumissa kylmästä rauhasta, nyt puhutaan yhteistyöstä haastavina aikoina. Voidaanko yhteistyötä jatkaa ja kykenemmekö ylläpitämään sivistyneitä keskusteluyhteyksiä konflikteista huolimatta? Yksi keino ylläpitää dialogia on kansainvälinen yritysyhteistyö, Liuhto sanoi.

Kari Liuhto ja Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.  

Arve puolestaan korosti puheenvuorossaan kaupunkien välistä kansainvälistä yhteistyötä ja puhui muun muassa Turku 2029 -kaupunkistrategiasta.

– Itämeren alueen kestävä kehittäminen on yksi strategian keskeisiä tavoitteita. Meillä on yhteinen päämäärä kehittää alueen kilpailukykyä, suojella Itämeren luontoa ja kehittää väestön hyvinvointia, Arve sanoi.

– Lounais-Suomen talouskasvu on hyvällä mallilla ja sen vaikutus näkyy koko Itämeren alueella. Alueen kehityksen kannalta on tärkeää, että tarjoamme yrityksille alustan kasvaa ja harjoittaa kansainvälistä yhteistyötä, Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo totesi omassa puheenvuorossaan.

Ulkoministeri Soini korosti kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä

Itämeri-foorumin ensimmäisen keynote-puheen piti ulkoministeri Timo Soini. Soini käsitteli puheessaan Suomen suhteita naapurivaltoihin, ennen kaikkea Venäjään ja Ruotsiin. Soini myönsi, että Venäjän lisääntynyt sotilaallinen toiminta on synnyttänyt tarpeen laajemmalle läntiselle yhteistyölle.

– Viime viikolla Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat trilateraalisopimuksen USA:n kanssa. Transatlanttinen yhteistyö on tärkeää molemmille maille myös turvallisuuspoliittisesti, Soini totesi puheessaan.

Soini nosti puheessaan esiin hybridiuhat ja muistutti, että vaikka asymmetriset toimet eivät ole uusia sodankäynnissä, on teknologinen kehitys mahdollistanut hybridiuhille uudenlaisia muotoja.

– Avoin sotilaallinen konflikti on epätodennäköinen. Turvallisuusuhat ovat yhä enemmän hybridisiä. Suomi kehittääkin jatkuvasti keinoja hybridiuhkien tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Kaikkien maiden tulee tehdä läksynsä ja yhteistyö tällä saralla on keskeinen osa uhan torjumista, Soini linjasi.

Tiedon turvaaminen entistä tärkeämpää

Soini esitteli puheenvuorollaan myös Suomen ensimmäisen hybridisuurlähettilään Mikko Kinnusen, joka aloitti työssään ulkoministeriössä viime huhtikuussa. Kinnunen veti tilaisuudessa Itämeren alueen turvallisuutta ja hybridiuhkia käsittelevää paneelia.

– Itämeren alueen hybridiuhat ovat kytköksissä Euroopan turvallisuustilanteeseen laajemmassa perspektiivissä. Meidän pitää myös osata määritellä hybridiuhat: Mitä ne ovat? Miksi on tärkeää voida sekä havaita että torjua hybridiuhkia? Kinnunen pohti alustuksessaan.

Foorumin ensimmäistä paneelia johti Mikko Kinnunen (vas.) ja keskustelijoiksi oli kutsuttu Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Mika Aaltola, NATO:n energiaturvallisuuden keskusksen asiantuntija Tadas Jakštas, kansanedustaja Elina Lepomäki, Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä, Euroopan hybridiosaamiskeskuksen Haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtaja Jukka Savolainen sekä hybridiuhkiin erikoistunut valtio-opin professori Gary Schaal Helmut Schmidt -yliopistosta.

Aaltola totesi paneelissa, että Suomella on kaksi kriittistä rajaa; itäinen raja Venäjän kanssa ja rannikko Itämereen.

– Suomi on hyvin riippuvainen Itämerestä: noin 90 % ulkomaankaupasta ja yli 99 % kaikesta datasta kulkee myös Itämeren kautta tai ylitse. Virtaukset ovat kauppaa, mutta yhä enemmän myös dataa. Nykyään sanotaan, että tieto on uusi öljy ja hybridiuhkien keskeinen ulottuvuus on tiedon manipulointi. Nyt meidän tuleekin miettiä, miten tämä ongelma ratkaistaan, Aaltola sanoi.

Schaal oli omassa puheenvuorossaan samoilla linjoilla ja tarjosi ratkaisuksi entistä parempaa tiedon suojaamista. Schaal oli erityisen huolissaan laivaliikenteen automatisaatiosta, joka tekee alasta herkän hybridiuhille.

– Haluan painottaa tietouhkien kohdalla kahta asiaa: Meidän tulee turvata tärkeä tieto entistä paremmin uusilla kryptaustekniikoilla ja toisaalta alkaa hyödyntää lohkoketjua hajautettujen tietokantojen rakentamiseksi, Schaal sanoi.

Itämeri-foorumi 2018 pidettiin Turun kauppakorkeakoulun juhlasalissa maanantaina 14.5. klo 12-18.45. Tapahtumassa kuultiin jo mainittujen henkilöiden lisäksi puheenvuorot Yhdysvaltain Suomen suurlähetystön chargé d'affaires Donna Weltonilta, Venäjän talouskehitysvaraministeri Alexey Vedeviltä sekä Elinkeinoelämän keskusliiton EU-edunvalvonnan ja Brysselin toimiston johtajalta Taneli Lahdelta. Foorumin koko ohjelma on löydettävissä tapahtuman sivuilta.

Lisätietoa:

http://www.centrumbalticum.org/ 

Heikki Kettunen