Internet on nykypäivän kyläyhteisö
17.04.2013
Digitaalisen vuorovaikutuksen seminaarissa simuloitiin nettikeskustelujen kulkua korttipelin avulla. Pöytään saattoi lyödä vaikka natsikortin.
Seminaarin puhujiin kuuluivat tohtorikoulutettava Lotta Lehti, tutkijatohtori Veronika Laippala, tohtorikoulutettava Sari Östman, yliopisto-opettaja Riikka Turtiainen sekä professori Marjut Johansson.
Turun yliopiston Caloniassa järjestettiin huhtikuun 11. päivänä ”Kommentoi! Internetin keskustelupalstat ja digitaalinen vuorovaikutus” -seminaari. Työpajamuotoisessa tapahtumassa tarkasteltiin internet-vuorovaikutusta eri humanististen tieteiden näkökulmista.
Digitaalisen kulttuurin professorin Jaakko Suomisen mukaan verkkokeskustelut ovat kiinnostavia tutkimuskohteita, sillä niihin törmää kaikkialla internetissä ja ne herättävät vahvoja tunteita.
– Keskustelupalstoja voi pitää niin vihapuheen täyttäminä mielipidebordelleina kuin osallistavan demokratian ja sananvapauden huipentumia. Äärimmäiset piirteet ovat ominaisia verkkokeskusteluille, Suominen luonnehti.
Tapahtumassa tutustuttiin Suomisen kehittämään Off Topic -korttipeliin, jossa pelaajat simuloivat verkkokeskustelujen kulkua pelikorttien avulla. Pelin tarkoituksena on opettaa verkkokeskustelujen konventioita ja kehittää väittelytaitoja.
”Hei täällä minä olen, kuuleeko kukaan!”
Digitaalisen kulttuurin tohtorikoulutettava Sari Östman valmistelee väitöskirjaa internet-elämäjulkaisusta eli omaelämäkerrallisen sisällön tuottamisesta esimerkiksi blogeihin ja sosiaaliseen mediaan. Östmanin mukaan vuorovaikutus näyttäytyi tutkimuksessa varsin ristiriitaisessa valossa.
– Vastaajat painottivat elämäjulkaisemisen lähes rajattomia sosiaalisia mahdollisuuksia, mutta todellinen vuorovaikutus vaikutti monilla jäävän melko vähäiseksi, Östman totesi.
– Varsinaista vuorovaikutusta tärkeämpää näyttäisikin olevan pelkkä kommunikaation mahdollisuus. Potentiaalinen keskustelukumppani on verkossa aina läsnä.
Vaikka elämäjulkaisijoiden tyylit ja painotukset vaihtelevat, heidän kokemuksensa ja motiivinsa paljastuivat Östmanin tutkimuksessa varsin samankaltaisiksi.
– Elämäjulkaiseminen on aina maailmaa kohti kurottamista, vertaisten etsimistä. Ihmisillä on tarve kuulua joukkoon, kenties virtuaalitodellisuus paikkaa perinteisten kyläyhteisöjen puuttumista, Östman pohti.
Tapahtuman järjestivät Turun yliopiston ranskan kielen, digitaalisen kulttuurin, suomen kielen ja pohjoismaisten kielten oppiaineet sekä Monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimusverkosto MC-net.
Nora Uotila