Influenssatalvesta tulossa leuto
Sängynpohjalle uhrinsa kaatava influenssa on meillä jokatalvinen riesa. Epidemian laajuutta tai viruksen ärhäkkyyttä ei pystytä tarkasti ennustamaan, eikä influenssa-aaltoa voi kokonaan estää, mutta väestön mahdollisimman kattava rokottaminen hillitsee epidemian leviämistä.
Turun yliopiston lastentautiopin kliinisen opettajan Terho Heikkisen mukaan influenssan kiivain kausi alkaa tavallisesti aikaisintaan joulun tienoilla, mutta osuu useina vuosina vasta tammi- tai helmikuullekin.
Influenssavirus on arvaamaton, mutta pohjoiseen saapuvaa aaltoa voi hieman ennakoida eteläisemmän Euroopan influenssatilanteen perusteella.
Toistaiseksi epidemia ei ole lähtenyt jylläämään vielä missään päin Eurooppaa.
- Virus voi muuttua niin nopeasti, että etukäteen ei varmuudella pystytä sanomaan millainen kustakin influenssatalvesta on tulossa. Alkavalla influenssakaudella on havaittu vasta muutamia lieviä tapauksia, ja mikäli virus ei tästä suuresti muunnu, voi talven epidemiasta odottaa melko lievää, Heikkinen ennakoi.
Epidemian syklin syy tuntematon
Mikä sitten saa aikaan sen, että influenssa-aalto hyökyy meille joka vuosi samaan aikaan?
Varmuudella syytä ei tiedetä, mutta sitä ei Heikkisen mukaan kannata hakea ainakaan ilmojen kylmenemisestä, sillä lämpimissä maissa influenssaa esiintyy ympäri vuoden.
Tavallisen flunssa-aallon tapaan koulujen alkuakaan ei epidemiasta voi syyttää, kun sen puhkeaminen osuu yleensä talven lomakausiin.
Varmuudella tiedetään Heikkisen mukaan vain se, että viruksen rakenne muuttaa jatkuvasti muotoaan sen kiertäessä maailmalla. Tästä syystä jokainen influenssainfektio muodostaa erilaiset vasta-aineet.
- Näin aikaisemmasta influenssasta saadut vasta-aineet eivät välttämättä enää suojaa virukselta, joka palaa maailmalta muuttuneena. Tämä ainakin osaltaan selittää sitä, miksi influenssa saa toistuvasti aikaan epidemian, Heikkinen kertoo.
Se, miten paljon ja mistä syystä viruksen rakenne milloinkin muuttuu, on yhä mysteeri.
Aikaisemman kauden kaltaisena palavaa influenssavirus aiheuttaa tavallisesti lievän epidemian, kuten näyttäisi käyvän nyt. Kun viruksen rakenne muuttuu paljon, tulee epidemiastakin rajumpi.
Erakko ei saa influenssaa, rokote suojaa kaikkia
Heikkinen vihjaa leikkisästi, että paras keino välttää influenssa on erakoitua talven ajaksi syrjäseudulle ja olla näkemättä ketään.
- Tämä ei toki ole tavoiteltavaa tai mahdollistakaan, joten rokotuksen ottaminen onkin järkevin keino torjua influenssaa.
Virusrakenteen arvaamaton muuttuminen tekee rokotteen kehittämisen haasteelliseksi, ja rokotteiden teho vaihteleekin joka vuosi. Heikkisen mukaan tutkimukset kuitenkin osoittavat, että heikoimmillaankin rokote on tehokkain tapa ehkäistä influenssaa.
Suomi on edelläkävijämaa rokoteohjelman kattavuudessa, sillä meillä rokotteen saavat myös lapset. Heikkinen korostaa kausi-influenssarokotteen olevan turvallinen ja tehoavan kaiken ikäisillä.
Pandemiarokotteen yhteydessä todetut narkolepsiatapaukset olivat ikäviä ja syiden tutkimista on jatkettava.
- Nopeasti kehitettyyn pandemiarokotteeseen liitettyjä ongelmia ei kuitenkaan pidä yhdistää kausi-influenssarokotteisiin, joita on tutkittu vuosikymmeniä ilman, että olisi havaittu minkäänlaisia merkittäviä haittoja, muistuttaa Heikkinen.
Heikkisen mukaan rokotteen voi ottaa vielä silloinkin, kun tauti jo jyllää kaupungissa, mutta varhain saatu rokote ehtii kehittämään varmemman suojan.
- Paras aika rokottautua olisikin siis nyt, Heikkinen kehottaa.
Teksti: Liisa Reunanen
Kuva: Ms L