Indonesia haluaa yhteistyöhön suomalaisten koulutusosaajien kanssa
Indonesialaiset ovat halukkaita ostamaan suomalaista pedagogiikka-, metsäsektori-, kyberturvallisuus- ja terveysosaamista oman koulutuksensa kehittämiseksi. Turkuun saapunut indonesialaisdelegaatio kiteytti suomalaiskollegojensa kanssa yhteistyön muotoja. – Tavoitteena on, että muutaman vuoden päästä koulutusvientimme on rahassa mitattuna kymmeniä miljoonia euroja, Finland Universityn toimitusjohtaja Pasi Kaskinen sanoo.
Turun yliopiston vararehtori Kalle-Antti Suominen (vas.), Turussa indonesialaisdelegaatiota johtanut Hasanuddin yliopiston rehtori Tina Pulubuhun, Finland Universityn toimitusjohtaja Pasi Kaskinen, vierailua järjestänyt SCS-Consultingin toimitusjohtaja Juha Christensen ja Indonesian Suomen suurlähettiläs Elias Ginting näkevät yhteistyössä suuria mahdollisuuksia sekä suomalaisille että indonesialaisille.
Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot perustivat yhteisen koulutusvientiyhtiön Finland Universityn vuonna 2013. Ensimmäisiä isompia kauppoja viimeistellään parhaillaan. Yksi niistä syntynee indonesialaisten kanssa.
Indonesian kanssa edetty ripeästi
Finland University on käynnistämässä yhteistyötä monen eri maan kanssa, vilkkaimmin on edetty Indonesiassa ja Omanissa.
Lähtöpisteeksi voi nähdä vuoden 2013, kun silloinen opetus- ja kulttuuriministeri Krista Kiuru johdatti delegaationsa Indonesiaan. Finland University saattoi maiden opetusministerit saman pöydän ääreen ja tänä vuonna ovat Suomen ja Indonesian valtiot allekirjoittaneet kaksi Memorandum of Understanding -sopimusta yhteistyön käynnistämisestä.
Sekä Pulubuhu että Turun yliopiston vararehtori Kalle-Antti Suominen painottivat, että yhteistyöstä odotetaan monimuotoista. Se kattaa sekä koulutuksen että tutkimuksen, sekä opiskelijat että opettajat.
Koulutusviennistä hyötyvät kaikki
Indonesian Suomen suurlähettiläs Elias Gintingin mukaan vahvasti kehittyvä maa pyrkii koulutuksen avulla kehittämään talouttaan.
Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan lehtori Minna Mäkihonko johdatti suomalaiset ja indonesialaiset työpajoihin kiteyttämään yhdessä, minkälaista koulutusvientiä indonesialaiset tarvitsevat.
– Kun keväällä 2012 tulin Suomeen, hämmästyin teidän loistavaa koulutusjärjestelmäänne. Tehostaaksemme taloutta me tarvitsemme laadukasta koulutusta, ja Suomi on paras maa kasvatustieteen kentällä. Haluamme tehdä yhteistyötä, Ginting sanoo.
Suomisen mukaan onkin hyvä, että Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot näkivät koulutusviennin mahdollisuudet hyvissä ajoin, jo ennen kuin hallituksen toimet kutistavat yliopistojen tuloja ja vähentävät akateemisia työpaikkoja.
– On hyvä, että meillä on koneisto valmiina. Koulutusvienti voi tuottaa akateemisille suomalaisille uusia työpaikkoja. Esimerkiksi Indonesialla on jo tarjolla kansalaisilleen kohdennettua rahoitusta maisteri- ja tohtoritason opiskeluun ulkomaisissa yliopistoissa kuten Turussa, Suominen sanoo.
Erja Hyytiäinen