Varhainen aivojen kehitys tunnetaan vielä heikosti. Tutkimus aiheesta on tärkeää, sillä kehittyvät aivot ovat herkkiä varhaisen ympäristön vaikutuksille. Turkulaisessa FinnBrain-aivokuvantamistutkimuksessa kartoitettiin vastasyntyneiden aivojen rakennetta.
Täysikasvuisten aivojen rakenne ja toimintojen jakautuminen eri aivopuoliskojen välille tunnetaan jo varsin hyvin, mutta tieto vasta kehittymässä olevista vauvojen aivoista on rajallista. Normaalin kehityskulun tunteminen on olennaista, jotta varhaisten altisteiden, esimerkiksi äidin raskausajan terveyden, mahdolliset vaikutukset vauvan aivoihin olisivat jatkossa helpompi havaita.
– Aivot ovat herkimmillään vaikutuksille kehittyessään raskausaikana ja eri altisteet voivat muuttaa kehityssuuntaa merkittävästi, sanoo väitöskirjatutkija LL Satu Lehtola Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksesta
Tutkimuksessa kuvannettiin 68 vauvaa 2-5 viikon iässä magneettikameralla. Projektissa haluttiin selvittää pienten vauvojen aivojen tavanomaiseen kehitykseen liittyen aivojen lohkotilavuuksia ja niiden erilaisuutta aivolohkojen välillä, eli epäsymmetriaa. Kiinnostuksen kohteena olivat erityisesti iän ja sukupuolen vaikutukset aivolohkotilavuuksiin ja epäsymmetriaan.
– Havaitsimme, että molemmilla sukupuolilla aivolohkot ovat samalla tavalla epäsymmetriset: oikea ohimolohko ja vasen päälaki- ja takaraivolohko ovat isommat kuin vastapuolen lohkot. Eroja sukupuolten välillä löytyi, mutta nämä olivat pieniä ja painottuivat paikallisesti rajattuihin alueisiin harmaassa aineessa, Lehtola kertoo.
Löydöksissä iän vaikutus kuvastui harmaan ja valkean aineen erilaisena kasvutahtina, joka on nopeampi harmaalla aineella ensimmäisten elinvuosien aikana. Tulokset paljastivat myös sen, etteivät täysiaikaisena syntyneiden aivotilavuudet eroa merkittävästi toisistaan muutaman viikon ikähaitarissa.
– Näin nuorilla vauvoilla ei ole tehty aiheesta montaa tutkimusta, mutta tulokset ovat linjassa niiden kanssa ja siten vahvistavat sekä laajentavat käsitystämme varhaisesta aivojen kehittymisestä. Tulosten pohjalta on hyvä jatkaa tutkimusta varhaisaltisteiden vaikutuksista aivotilavuuksiin, mikä onkin yksi FinnBrain-tutkimuksen tavoitteista, Lehtola sanoo.
Lehtola S J, Tuulari J J, Karlsson L, Parkkola R, Merisaari H, Saunavaara J, Lähdesmäki T, Scheinin N M, Karlsson H. Associations of age and sex with brain volumes and asymmetry in 2-5-week-old infants. Brain Structure and Function 2018. https://doi.org/10.1007/s00429-018-1787-x
FinnBrain on Turun yliopistossa vuonna 2010 käynnistetty yli 4000 perheen syntymäkohorttitutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Aivokuvantamistutkimusten lisäksi FinnBrain-hankkeessa tehdään mm. perintötekijöiden, käyttäytymispiirteiden ja hormoniaineenvaihdunnan määrityksiä, jotka tuottavat uutta tietoa lapsuusajan hyvinvointia edistävistä tekijöistä. Tutkimuksessa tehtävät suorat aivomittaukset lukeutuvat alan kansainväliseen kärkeen.
Uutista päivitetty 3.12.2018: otsikkoa täsmennetty.
Lisätietoa:
Satu J. Lehtola
LL, väitöskirjatutkija
FinnBrain, Turku Brain and Mind Center
sajole@utu.fi