Ideaikkuna herättää sisäisen yrittäjyyden
Miten saada työntekijät havaitsemaan asiakaspalvelua heikentävät ongelmakohdat ja etsimään niihin ratkaisuja?
Ideaikkuna on väline, jossa kosketusnäytölle kirjataan työntekijöiden aloitteet, ideat ja parannusehdotukset. Esitettyyn huomioon voi ehdottaa ratkaisu- tai kokeiluehdotusta. Huomiosta ja ratkaisuehdotuksista syntyy ruudulle näkyvä rypäs. Kuvaaja: Minna Tuominen.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen Viveca-yksikön ehdotus on ideaikkuna, jota on kehitetty yhdessä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kanssa. Sinne kaikki työyhteisön jäsenet voivat anonyymisti kirjata havaitsemansa ongelman, ja jokainen voi esittää siihen ratkaisuja.
Ideaikkuna on osa Turun kauppakorkeakoulun ja Jyväskylän liikuntatieteellisen Viveca-yksikön yhteistä Desi- eli Design thinking ja effektuaatio sote-alan innovaatiotoiminnassa -hanketta. Rahoituksensa se saa Tekesin strategisten tutkimusavausten teemasta Nopea kehittäminen innovaatiotoiminnassa.
Kaksikko on kehittänyt Ideaikkunaa yhdessä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa. Siellä se pääsi myös ensimmäisen kerran tositoimiin, sairaalan synnytysosastolla ja äitiyspoliklinikalla.
Työntekijät kirjasivat potilaiden palvelukokemuksiin liittyviä huomioita ja ideoita kosketusnäytölle, jonka jälkeen kaikki työyhteisön jäsenet saattoivat esittää aiheeseen liittyviä ideoita, parannuksia ja ratkaisuja. Ensimmäiset toimintaa parantavat työmallit otettiin käyttöön jo kesken kolmen viikon kokeilujakson.
– Paljon kertoo se, ideaikkuna haluttiin synnytysosaston jälkeen heti lasten päivystyspoliklinikalle ja seuraavia yksiköitä on jo jonossa, muotoilija-sunnittelija Katriina Lahtinen Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Ratkaisu haetaan yhteistyössä
Yliopistojen välisessä työnjaossa ideaikkunan prototyyppi kehittäminen oli jyväskyläläisten vastuulla, turkulaiset tutkivat, miten malli otetaan yhteisössä vastaan. Tutkimusmateriaalina ovat muun muassa oppimispäiväkirjat.
Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja yrittäjyyden laitoksen projektitutkijan Hanna Laalon (kuvassa) mukaan toden teolla mallin toimivuuden analysointiin päästään käsiksi kesän kokeilujaksojen jälkeen. Suora palaute antaa kuitenkin odottaa hyviä tuloksia.Häivyttää hierarkisia rajoja
– Malli sopiikin erittäin hyvin sairaalaympäristöön, mutta miksei myös muualle, esimerkiksi kouluihin. Me pyrimme kehittämään mallin, jota voitaisiin käyttää laajemminkin, Laalo sanoo.
Erja Hyytiäinen