Hyvinvointialueen päätöksenteon toimielinrakennetta valmistellaan ikäkaarimallilla – Yliopistollisuus korostuu jatkovalmisteluissa
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen poliittinen seurantaryhmä kokoontui tiistaina 23. marraskuuta. Seurantaryhmä kävi perusteellisen keskustelun hyvinvointialueen tulevasta organisaatiomallista. Mallissa ratkaistaan päätöksenteon toimielinrakenne ja palvelutuotannon organisoiminen.
Poliittinen seurantaryhmä valitsi jatkovalmisteluun lautakuntarakenteeseen perustuvan toimielinmallin.
– Ryhmän yhteinen näkemys on, että toimielinrakenteen tulee tukea uudistuksen tavoitteiden saavuttamista. Rakennetta päätettiin jatkovalmistella ikäkaarimallilla, jossa asiakasryhmät, kuten ikäihmiset, nähdään yhtenä kokonaisuutena, poliittisen seurantaryhmän puheenjohtaja Minna Arve kertoo.
Arven mukaan vain tällä tavalla on aidosti mahdollista integroida sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalvelut.
– Myös kuntiin jäävien lasten ja nuorten palveluiden, kuten sivistystoimen, näkökulmasta on tärkeää, että hyvinvointialueella lapsia koskeva päätöksenteko on koottu yhteen kokonaisuuteen. Uusi rajapinta ei saa synnyttää kuilua väliinputoajille, Arve jatkaa.
Yliopistollisuus keskeinen lähtökohta jatkovalmistelussa
Keskeisiksi jatkovalmistelun lähtökohdiksi poliittinen seurantaryhmä nosti myös hyvinvointialueen yliopistollisuuden, Länsirannikon hyvinvointialueiden yhteistyöalueen (nykyisin Tyks erityisvastuualue Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan kesken), kaksikielisyyden ja asukkaiden osallisuuden vahvistamisen.
Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin Pekka Hännisen mukaan yliopiston mukanaolo koulutuksen ja tutkimuksen osalta on välttämätöntä sote-uudistuksen parhaan mahdollisen toteutuksen kannalta.
– Sen lisäksi, että yliopisto kouluttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, tuotamme uutta tutkimustietoa sote-järjestelmän kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Kiinteä vuoropuhelu palvelujärjestelmän kanssa on toisaalta myös meille elinehto, ja uudistus tarjoaa nyt mahdollisuutta ottaa uusia, tärkeitä askeleita tuossa vuoropuhelussa. Yhdessä voimme löytää niitä tarvittavia kestäviä ratkaisuja Varsinais-Suomen sekä koko länsirannikon asukkaiden hyväksi, Hänninen sanoo.
Poliittisen seurantaryhmän varapuheenjohtaja Ari Korhonen pitää myös osallisuutta tärkeänä osana valmistelua.
– Päätimme, että organisaatiomallista järjestetään kunnille ja henkilöstölle avoin keskustelutilaisuus valmistelun alkuvaiheessa, Korhonen kertoo.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen poliittinen seurantaryhmä valmistelee väliaikaisen valmistelutoimielimen rinnalla niitä kiireellisiä asioita, joiden tulee olla valmiina aluevaltuuston aloittaessa 1.3.2022.