Humanistipäivää vietettiin toukokuun vehreyden keskellä 24.5.2022. Juhlatilaisuus lähetettiin etäyhteydellä Arcanumin tunnelmallisesta ympäristöstä. Tilaisuudessa herkistyttiin humanistisen tutkimuksen merkitysten äärelle ja palkittiin vuoden humanistimaisterit sekä vuoden humanistitohtori.
Humanistipäivä, juhlatilaisuus humanistisen tiedekunnan henkilökunnalle ja opiskelijoille, pidettiin 24.5.2022. Tilaisuus välitettiin etäyhteydellä Arcanumista, jonne rakentuvat tiedekunnan ja sen kahden laitokset uudet toimitilat. Rakennuksen nimi on peräisin ajalta, jolloin se oli kemian oppiaineen käytössä. Arcanum valittiin rakennuksen nimeksi uudelleen humanistisen tiedekunnan henkilökunnalle ja opiskelijoille keväällä järjestetyllä avoimella nimikilpailulla. Nimi koettiin myös humanisteille erittäin sopivaksi.
- Arcanum merkitsee salattua, kätkettyä, mysteeriä. Myös humanistinen tutkimus on salatun merkitystodellisuuden selvittämistä, tilaisuuden avannut varadekaani Minna Maijala totesi.
- Arcanumin neuvotteluhuoneen huoneen seinällä olevassa Heikki Marilan Kukat-teoksessa voi nähdä kauneuden, toivon ja humanistiset arvot, jotka ovat tärkeitä maailman tämänhetkisessä tilanteessa, pohti varadekaani Minna Maijala.
Arcanumin viihtyisät tilat värikkäine seinineen, taideteoksineen ja lepotuoleineen mahdollistavat kohtaamiset. Maijala kertoi, että suunnittelutyö on ollut arvopohjaista ja se kannustaa yhteisölliseen työskentelyyn.
Maijala kiitti opiskelijoita ja henkilökuntaa joustavuudesta koronaolosuhteissa. Tiedekunnan työelämäprofessoria Riitta Montoa, Satakunnan museokeskusta ja Kulttuurikampus Turkua Maijala kiitti yhteistyöstä tiedekunnan puolesta. Kiitoksen saivat myös tiedekunnassa toimitettu Hiiskuttua-verkkojulkaisu, tiedekunnan tutkijat, opiskelijalähettiläät ja kaikki yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen vuoden aikana osallistuneet.
Vuoden humanistimaisterit englannin kielestä ja kulttuurihistoriasta
Humanistipäivässä julkistettiin vuoden 2021 humanistimaisterit molemmilta tiedekunnan laitoksilta sekä vuoden humanistitohtori.
Vuoden humanistimaisteriksi kieli- ja käännöstieteen laitokselta valittiin Teemu Helenius, joka valmistui filosofian maisteriksi kieliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelmasta joulukuussa 2021 erikoistumisalanaan englannin kieli. Pro gradussaan Helenius tutki autenttisuuden kielellistä ja visuaalista rakentumista yhdysvaltalaisen sosiaalisen median elämäntapavaikuttajan Instagram-syötteissä.
Opintojensa aikana Helenius on ollut aktiivisesti mukana ainejärjestötoiminnassa sekä toiminut tiedekunnan johtoryhmän jäsenenä ja varajäsenenä. Yliopiston opiskelijalähettiläänä hän huomasi sellaiselle olevan tilausta.
- Opiskelijalähettiläät pystyvät välittämään hakijoille opiskelijaelämän todellisuutta. Halusin myös puhua kieltenopiskelusta, joka on eri tyyppistä kuin lukio-opiskelu. Pyrkimys on, että ihmiset saisivat ajantasaista tietoa opiskeluista ja voisivat tehdä omanlaisia opintovalintoja, Helenius kertoi.
FM Teemu Helenius oppi gradua kirjoittaessaan paljon vaikuttajien työstä ja vaikuttajamarkkinoinnista.
Tulevia graduntekijöitä Helenius neuvoi antamaan gradulle mahdollisuuden ja kokeilemaan myös jotain erilaista.
- Gradu voi olla paras asia mitä on opinnoissa tehnyt. Kannattaa olla myös vähän kunnianhimoinen ja tehdä rohkeasti omanlaisia asioita. Humanistisella tutkinnolla voi tehdä monenlaisia asioita, kannusti Helenius.
Historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitokselta vuoden humanistimaisteriksi valittiin filosofian maisteri Jean Lukkarinen, joka valmistui syksyllä 2021 kulttuurihistoriasta. Hänen pro gradu -tutkielmansa tarkasteli suomalaisille sukupuolivähemmistöille tarkoitetun tukijärjestön Dreamwear Club ry:n historiaa vuosina 1990–2011.
Lukkarisen omat opinnot ja kiinnostuksenkohteet olivat sisältäneet muun muassa kiinan kieltä, kulttuurihistoriaa, museologiaa ja mediatutkimusta. Sukupuolentutkimuksen pariin Lukkarinen oli ohjautunut itsenäisesti.
- Luova hapuilu on hyvä asia, Lukkarinen totesi.
FM Jean Lukkarisen gradun aihe koettiin yhteisössä tärkeäksi, mikä kannustaa jatkamaan tutkimusta teeman parissa. Lukkarista haastattelemassa kulttuurihistorian professori Maarit Leskelä-Kärki. Lukkarisen gradun ohjasi professori Marja Jalava.
Palkintoperusteluissa Lukkarisen pro gradu mainittiin monelta osin pioneerityönä, sillä Suomessa on tutkittu seksuaalivähemmistöjen historiaa, mutta sukupuolivähemmistöjen historiasta on huomattavasti vähemmän tutkimusta. Opintojensa ohella Lukkarinen on ollut myös aktiviinen järjestötoiminnassa ja aktivoinut henkilökuntaa. Syksyllä 2021 hän oli mukana organisoimassa tilaisuutta ”Puheenvuoroja sateenkaarihistoriasta”, missä pohdittiin sukupuolihistorian opetusta ja tutkimusta Turun yliopistossa.
Vuoden humanistitohtoriksi valittiin FT Niko Heikkilä
Vuoden 2021 humanistitohtorin valinnan teki emeritusprofessori Pekka Hakamies. Hän huomioi, että ehdolla olleista laadukkaista väitöskirjoista vain yksi oli englanninkielinen, eikä mikään niistä perustunut kvantitatiiviseen aineistoon. Tätä hän piti osoituksena humanistisen tutkimuksen monipuolisuudesta.
Vuoden humanistitohtoriksi Hakamies valitsi filosofian tohtori Niko Heikkilän, jonka väitöskirja käsitteli Ku Klux Klania, Mustia panttereita (Black Panther Party) ja FBI:n toimintaa suhteessa niihin vuosina 1964–1971. Näennäisestä ajallisesta ja maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta näillä toimijoilla on ollut vaikutusta Suomessa asti.
- Analyyttisemmin ajattelevat voivat vertailla väitöskirjassa ruodittuja asioita ja ilmiöitä sen kanssa, mitä nykyään kohtaamme maailmassa, joka on yhä kansainvälisempi ja vailla rajoja mutta edelleen ristiriitoja täynnä, Hakamies totesi.
Vuoden humanistitohtori, FT Niko Heikkilä ja valinnan tehnyt emeritusprofessori Pekka Hakamies.
Myös Heikkilä itse pohti tutkimusaihettaan ja tieteenalaansa suhteessa maailmantapahtumiin ja radikaaliin epävarmuuden aikaan, jota maailmassa nyt eletään. Heikkilä huomioi humanistiselle tutkimukselle tyypillinen sensitiviteetin ymmärtää erilaisia maailmankatsomuksia tietoon, tahtoonkin nojaten, mutta myös siihen, mitä ei tiedetä. Hän piti huojentavaa sitä, että humanistista tutkimusta edelleenkin harjoitetaan laajasti.
- Se, mitä olen tässä tiedekunnassa oppinut, on tietty tapa tulkita tapahtumia. Pehmeät, humanistiset tieteet voivat valottaa tuomiopäiväretoriikkaa ja asettaa hybriksen oikeisiin mittasuhteisiin. Menneisyyden ihmiset eivät tienneet, mitä tulee tapahtumaan. Tämä on hyvä asia – mikään ei ole itsestään selvää, Heikkilä pohti.
Varadekaani Maijala päätti tilaisuuden toteamalla, että tulevaisuus on avoin ja se kuuluu kaikille. Hän kiitti tiedekunnan väkeä kuluneesta lukuvuodesta ja suuntasi katseen tulevaan.
- Nyt on aika ladata akkuja ja nauttia kauniista kesästä. Syksyllä näemme kampuksella ja ensi vuonna kaikki humanistit Arcanumin katon alla, Maijala lausui.
> Niko Heikkilä: Reactionary and Revolutionary Mobilizations: The Ku Klux Klan, the Black Panther Party, and FBI Counterintelligence, 1964-1971
> Teemu Helenius: Calibrated Authenticity : Multimodal Analysis of Authenticity Construction in the Instagram Feed of @noelledowning
> Jean Lukkarinen: Kirjeenvaihtoa, vertaistukea ja vaikutustoimintaa. Dreamwear Club ry, sukupuolivähemmistöjen toimijuus ja toiminnan tilat Suomessa vuosina 1990-2011
Lisätietoja
Minna Maijala
minna.maijala@utu.fi
